Kuva: Silja Linen arkistosta
Laivaliikennelakko
Suomessa vallitsi keväällä 1980 laaja laivaliikennelakko ja kun sitä seurasi myöhemmin myötätuntolakko Ruotsissa, laivaliikenne pysähtyi kokonaan. Myös kaukoristeilyt loppuivat ja kesällä 1980 Ilmatar palveli viimeisen kerran Silja Linea Helsinki – Tukholma-linjalla. Lakon vuoksi Silja Linen liikennemäärät putosivat kahdeksan prosenttia.
Jättilautat Finlandia ja Silvia Regina
Huhti-kesäkuussa 1981 liikenteen aloittivat uudet risteilyalukset Finlandia ja Silvia Regina. Satsaus suurempaan ja tyylikkäämpään kalustoon tuotti tulosta: ensimmäisen vuoden aikana Helsingin linjan matkustajamäärä kasvoi 45 prosenttia. Myös Turun linjalla liikenne kasvoi 19 prosenttia. Yhteensä Silja Line kuljetti 1 459 000 matkustajaa ja 48 620 rekkaa kuudella aluksellaan.
Huolimatta Silja Linen voimakkaasta lisäyksestä Viking Line oli edelleen markkinajohtaja 53 prosentilla. Suomalaiset lihajalosteet ja laadukas häränfilee lisäsivät ruotsalaisten matkustushalukkuutta. Suomalaiset kantoivat puolestaan Ruotsista edullista margariinia ja voita.
Ahvenanmaalainen Sally-varustamo osti merenkurkussa liikennöivän Vaasanlaivat. Neljä vuotta myöhemmin Sally joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja siirtyi vähitellen Effoalle ja Johnson Linelle.
Svea-varustamo lopettaa toimintansa
Stockholms Rederi AB Svea luopui varustamotoiminnasta marraskuussa 1981. Yhtiön alukset siirtyivät Johnson Linelle, joka oli 1970-luvun puolivälistä ollut Svean pääomistaja.
Vuonna 1972 Silja Line täytti 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Värtanin tiloja uusittiin ja sinne keskitettiin koko Silja Linen Ruotsissa oleva hallinto. Silja Line otti myös käyttöön uuden, nykyaikaisen atk-varausjärjestelmän Seadatan.
Silja Linen asema vahvistuu
Vuosi 1982 oli menestyksekäs ja huolimatta Fennian ja Skandian myynnistä Silja Line vahvisti markkina-asemaansa ja lisäsi liikennettään seitsemän prosenttia.
Keväällä 1983 viidesosa Suomen kauppalaivastosta oli pysähdyksissä. Pohjoismaiden lippujen alla liikennöivien alusten korkeat miehistökustannukset uhkasivat merenkulkua, mutta kaikesta huolimatta Helsinki-Tukholma-linjalla meni hyvin ja Silja Linen markkinaosuus oli 54 prosenttia. Keväällä Effoa – Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö vietti 100-vuotsijuhlaansa. Kokemukset Helsingin laivoista olivat niin myönteisiä, että Turun linjalle tilattiin kaksi uutta laivaa Wärtsilältä.
Svea ja Wellamo Turun linjalle
Silja Linen uusi Turun laiva teki huhtikuussa 1985 koematkan Hangon eteläpuolella. Uusi laiva kulki 23 solmun nopeudella, mikä oli yhden solmun enemmän kuin oli sovittu. Kun oopperalaulajatar Birgit Nilsson kastoi 7. toukokuuta uuden laiva Sveaksi, Silja Linea odotti uusi ennätysvuosi: se kuljetti 1,8 miljoonaa matkustajaa ja lähes 60 000 lastiajoneuvoa.
Svea, kuten myös tammikuussa 1986 toimitettu sisaralus Wellamo oli 186 metriä pitkä ja 27,6 metriä leveä. Aluksessa oli tilaa 2 000 matkustajalle, joista hyttimatkustajia 1 625. Laivalla oli kaksi uima-allasta ja viisi saunaa.
Vuonna 1985 rakennettiin myös Helsingin laivojen konferenssiosastot ja Silja Hotels aloitti toimintansa.
Kaksi miljoonaa matkustajaa
Tammikuussa 1986 Ralf Sandströmistä tuli Silja Linen uusi toimitusjohtaja, kun Harry Österberg jäi eläkkeelle. Maaherra Pirkko Työläjärvi kastoi Wellamon, mutta jo heinäkuussa alus epäonnekseen ajoi karille Ahvenanmaan saaristossa.
Lasti- ja matkustajamäärät kasvoivat ja Silja Line kuljetti ensimmäistä kertaa yli 2 miljoonaa matkustajaa. Silja Linelle siirtyi myös Kolmårdenissa sijaitsevan Vildmarks-hotellin sekä Hasselan hiihtohotellin toiminnot. Samanaikaisesti aloitettiin Värtanilla sijaitsevan hotelli Ariadnen rakentaminen.
Helmikuussa 1986 Silja Star luovutettiin uudelle omistajalleen kansainväliseen risteilyliikenteeseen Venetsia tukikohtana. Kolme vuotta myöhemmin alus oli taas Silja-perheessä, Eurosun -nimisenä. Alus liikennöi Wasa Queen -nimisenä Silja Linen Vaasan linjalla vuoden 2000 loppuun asti.
Finnjet Silja Linelle
Vuonna 1977 valmistunut ja Finnlinesin liikenteessä Helsinki – Travemünde -reitillä liikennöinyt kaasuturbiinialus Finnjet siirtyi Effoalle 1. kesäkuuta 1986. Puoli vuotta myöhemmin se liitettiin Silja Linen laivastoon ja sitä uudistettiin yhteensä 11 Mmk:lla. Tuolloin alukseen rakennettiin uusia ravintoloita ja sen runko maalattiin valkoiseksi, kuten se Silja Linen lavoilla perinteisesti on.
Lakot keväällä 1986 vaikuttivat liikenteeseen. Silja Linen uudet Turun laivat vetivät kuitenkin niin matkustajia kuin myös henkilöautoja ja lastiliikenne kasvoi peräti 38 prosenttia. Helsingin linjalla matkustajamäärät pysyivät ennallaan.
Tapahtumarikas vuosi 1987 alkoi erittäin kylmän talven merkeissä. Matkalla Travemündestä Helsinkiin Finnjet jäätyi pahoin eteläisellä Itämerellä ja kapteeni Olli Saikko päätti kääntyä takaisin. Pakkasta oli -30 astetta ja tuuli puhalsi 30 metriä sekunnissa. Travemündessa Finnjet vapautettiin jäistä taltoilla ja kuumalla vedellä.
Sally siirtyy Effoalle ja Johnson Linelle
Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Sally-varustamo siirtyi Effoalle ja Johnson Linelle vuonna 1987. Sally-varustamoon kuuluivat Vaasanlaivat, Sally Albatrossin Itämerenristeilyt, Sally UK:n Englannin kanaalin liikenne sekä Commodore Cruise Linen risteilyt Karibian merellä. Sen lisäksi yhtiöt saivat Sallyn kolmasosan Viking Linesta, joka kuitenkin myytiin syksyllä. Sen sijaan ostettiin Ånedin Linjen, joka teki risteilyjä Tukholmasta Maarianhaminaan Baltic Starilla. Saman aikaisesti Sally Albatrossista pyrittiin rakentamaan korkeatasoinen risteilyalus.
Ennennäkemätön uutuus
Vuoden 1987 suurin tapaus oli Effoan päätös tilata uusi laiva Helsingin linjalle. Kyseessä oli kautta aikojen yhtiön suurin satsaus, 700 Mmk tai noin miljardi kruunua. Uudessa laivassa oli noin 950 hyttiä ja siihen mahtui noin 2 500 matkustajaa. Pituutta laivalla oli 203,2 metriä, leveyttä 31,5 metriä ja se kulki 23 solmun nopeudella. Aluksen pituussuunnassa 140 metriä pitkä avoin arkadi oli jotain ennennäkemätöntä.
Vuonna 1988 Vaasanlaivat täytti 40 vuotta, Vaasanlaivoilla oli kolme alusta Vaasan ja Uumajan välillä sekä Sundsvallin välisessä liikenteessä. Yksi aluksista oli Silja Linen vanha lippulaiva Fennia, joka nyt palasi vanhaan perheeseensä.
Vuonna 1989 Effoa ja Johnson Line yhdistivät matkustajaliikenteensä Silja Linen, Vaasanlaivat, Sally Linen, Sally UK:n ja Commodore Cruise Linen uuteen EffJohn International yhtiöön. Yhtiön liikevaihto vuonna 1988 oli yhteensä 2 500 Mmk, sillä oli 16 matkustaja-alusta ja 4 000 työntekijää. Silja Line oli suurin 2 700 työntekijällään, jotka olivat 19 toimistossa viidessä eri maassa sekä lisäksi viidessä laivassa ja terminaalissa ja kahdessa hotellissa.
Suomen ja Ruotsin välinen matkustajaliikenne kasvoi kokonaisuutena, mutta Silja Linen markkinaosuus putosi 42 prosenttiin kovan kilpailun takia.
Ariadne avataan
Huhtikuussa 1989 avattiin Silja Linen Värtanilla sijaitseva hotelli, joka sai nimensä pitkäikäisen höyrylaivan mukaan. Samana vuonna käynnistettiin Silja Linen tytäryhtiö SeaWind Linen liikenne Tukholman ja Turun välillä Sea Wind -aluksella. Sea Wind kuljetti samanaikaisesti junanvaunuja, henkilöautoja, rekkoja sekä matkustajia.
Wärtsilän Meriteollisuus ajautui yllättäen konkurssiin lokakuussa 1989. Effoa ja Johnson Line, joilla molemmilla oli tilaus uudesta laivasta Helsingin linjalle, olivat vaarassa jäädä ilman uutta alusta. Finlandia ja Silvia Regina, jotka korvattaisiin uusilla aluksilla olivat jo myyty ja toimituspäivät sovittu. Niinpä Effoa ja Johnson Line menivät mukaan osaomistajina, kun uusi Masa-Yards perustettiin toimitusten loppuun saattamiseksi.
