Kuva: Silja Linen arkistosta
Vuonna 1990 ruotsalainen Nordstjernan -konserni, johon Johnson Line kuului, täytti 100 vuotta. Vuoden aikana Johnson Linen matkustajaliikenne ja Effoa yhdistyivät Oy EffJohn Ab:ksi. Näin toteutui jo useita vuosia aikaisemmin syntynyt visio.
Saman vuoden huhtikuussa Birgitta Ulfsson kastoi ensimmäisen Silja Linen uudisrakennuksista Silja Serenadeksi. Kastejuhla vietettiin 140 metrin pituisella Promenadella. Silja Serenade oli maailman ensimmäinen alus, jossa pitkittäissuunnassa oli niin suuri avoin arkadi. Aluksen epätavallinen rakenne on vuosien kuluessa osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Silja Linen tekninen johtaja Harri Kulovaara toimi koordinaattorina ja arkkitehdit sekä suunnittelija Suomessa ja Ruotsissa pitivät huolen siitä, että aluksen vakavuus, paloturvallisuus ja muut turvallisvaatimukset eivät vaarantuisi ja että tärinä olisi mahdollisimman pientä.
Turvallisuus ja ympäristö etusijalla
Silja Serenadessa oli kaksinkertaiset, paloturvalliset konehuoneet ja ensimmäistä kertaa Suomen matkustajalaivaliikenteessä jokaisessa hytissä ja yleisissä tiloissa oli palosammuttimet. Palosammuttimet asennettiin kaikkiin hytteihin tulipalon varalta, sillä tammikuussa Sally Linen Sally Albatross tuhoutui tulipalossa telakalla. Tulenkestävä materiaali, lattiatasoon kiinnitetyt itsevalaisevat listat, jotka osoittivat savun täyttämässä käytävässä lähimmän tien ulos ja tehokas palontorjunta olivat yksityiskohtia, joihin aluksen tilaaja, telakka ja luokitusyhtiö kiinnittivät laivaa rakennettaessa erityishuomiota. Komentosillalla oli satelliittien avulla toimiva paikanmääritys-järjestelmä (DGBS).
Ympäristönäkökohdat olivat erittäin tärkeitä Silja Serenadea suunniteltaessa. Vähärikkinen polttoaine otettiin käyttöön koko Silja Linen laivastossa ja yhä tehokkaammat puhdistuslaitteet huolehtivat jätevedestä. Paremmat moottorit ja aluksen hoikempi runko vähensivät aallonmuodostusta ja tekivät polttoaineen kulutuksesta taloudellisempaa. Roskien ja jätteiden keräystä laivalla tehostettiin.
Silja Serenade teki neitsytmatkan 15. marraskuuta Helsingistä Tukholmaan, puoli vuotta myöhässä aikataulustaan. Seuraavana päivänä se kävi näyttäytymässä Strömmenin luona Tukholmassa valonheittimen loisteessa.
Helsingin laivoja myöhästyttänyt ja niiden hintaa nostanut telakkakonkurssi olivat kuitenkin vain alkusoittoa niille ongelmille, jotka koettelivat Silja Linea 1990-luvulla. Taloudellinen lama koetteli koko matkustajalaivaliikennettä kovin ottein. Samaan aikaan linjalla vallitsi kova kilpailu Viking Linen alusten kanssa. Silja Linen matkustajamäärät vähenivät ensimmäisellä vuosipuoliskolla 8 prosenttia ja lastiyksiköiden määrä 24 prosentilla.
Uudisrakennukset valmistuvat
EffJohn Internationalin uudesta organisaatiosta ilmoitettiin 29. tammikuuta 1991. Toimitusjohtaja Hans Christenristä tuli konsernijohtaja ja varatoimitusjohtaja Jukka Suominen sai vastuulleen Silja Linen toimitusjohtajan tehtävät ja koko Itämeren markkina-alueen, mukaan lukien Sally Ab:n. Pian tämän jälkeen Wasa Linen toimitusjohtaja Lars Wendelin nimitettiin Silja Linen varatoimitus-johtajaksi vastuunaan markkinointi ja myynti.
Silja Linen pääkonttori oli vuodesta 1957 sijainnut Turussa, mutta nyt johto istui Helsingissä. Silja Linen matkatoimistoja myytiin ja slogan “The Wonderful World of Silja” sai antaa tietä, kun palattiin Siljan juurille, Suomi – Ruotsi -liikenteeseen.
Laulajatar Alice Babs kastoi sisaraluksen 21. tammikuuta 1991 Silja Symphonyksi. Silja Symphony aloitti liikenteen 1. kesäkuuta 1991. Molemmat laivat ovat Helsingin linjalla osoittaneet vahvuutensa räätälöityinä risteilyaluksina, joissa on korkea hyttikapasiteetti ja jotka ovat mukavia ja korkealaatuisia. Silja Linen kunnianhimoinen, mutta taloudellisesti raskas Helsingin linjan uudisrakennusohjelma oli valmis. Silja Serenade oli kasvattanut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvattanut linjan markkinaosuutta 12,5 prosentilla, edellisvuoteen verrattuna.
Silja Linellä oli kaksi yhdenvertaista alusta Helsingin linjalla ja kesä näytti hyvältä. Silja Linen markkinaosuus nousi Turun linjalla vuoden 1991 aikana 46 prosenttiin, mutta Viking Line oli edelleen suurin Suomi – Ahvenanmaa – Ruotsi-liikenteessä. Turun linjan Sveaa ja Wellamoa uudenaikaistettiin perusteellisesti 140 Mmk:lla talven 1992 aikana. Alukset kastettiin uudelleen Silja Karnevaliksi ja Silja Festivaliksi.
Taloudellisia vaikeuksia
Vaikka Silja Linen matkustajamäärä lisääntyi vuonna 1991 2,3 miljoonasta 2,7 miljoonaan, EffJohn -konsernin taloudelliset vaikeudet syvenivät sen investoitua uusiin laivoihin. EffJohnin täytyi vähentää kustannuksia 300 Mmk:lla. Sally Line ja Wasa Line yhdistettiin Silja Lineen, henkilökuntaa vähennettiin, Kolmårdenin hotellitoiminta ja Wasa King myytiin.
Samanaikaisesti yhtiö kokeili Venäjän markkinoita satsaamalla Baltic Express Lineen (BEL), joka oli Pietarista Saksaan, Suomeen ja Ruotsiin liikennöivien venäläisten laivojen agentti. Yksi EffJohnin amerikkalaisista risteilyaluksista asetettiin Pietariin uivaksi hotelliksi. Mutta BEL myytiin jo vuonna 1994 ja laivahotellitoiminnasta tuli tappiollista. Cunard Linen kanssa aloitettiin yhteistyö ja EffJohnin omaa Karibian risteilyliikennettä alettiin purkaa asteittain. Sally Albatross rakennettiin uudelleen ja ainoastaan vedenalainen runko ja koneisto olivat tulipalossa tuhoutuneesta edeltäjästä. Barcelonan olympialasissa 1992 Sally Albatross toimi Ruotsin edustuslaivana.
Europa ja Silja Scandinavian vaihtavat väriä
Silja Line otti yllättäen haltuunsa 22. tammikuuta 1993 Rederi Ab Sliten, Viking Linen liikenteeseen, tilaaman Europan. Slite-varustamo joutui taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin saksalainen rakennuttajatelakka päätti pitää aluksen ja vuokrata sen Silja Linelle. Silja Line omistaa 17 prosenttia aluksen omistavasta yhtiöstä. Silja Linen aluksena se teki 14. maaliskuuta neitsytmatkansa Silja Europa -nimisenä Helsingistä Tukholmaan. Vuonna 1995 alus siirrettiin Turun linjalle.
Kesällä 1993 Silja Line otti hoitoonsa ruotsalaisen Eurowayn Malmön ja Lyypekin välisen risteilyliikenteen käyttötoiminnan ja markkinoinnin. Silja Festival vuokrattiin linjalle, mutta liikenne lopetettiin keväällä. Silja Line vuokrasi Frans Suell -aluksen ja asetti sen Silja Scandinavia -nimisenä Turun linjalle kevääseen 1997 saakka, jolloin laivan omistajat myivät sen Viking Linelle.
Onnettomuuksien vuosi
Sally Albatross ajoi karille 4. maaliskuuta 1994 Porkkalan edustalla. Syynä oli inhimillinen navigointivirhe. Kaikki matkustajat saatiin evakuoitua hyvissä ajoin. Mutta Estonian uppoaminen 28. syyskuuta muutti yhdessä yössä kaiken. Onnettomuus on suurin ja traagisin laivaonnettomuus, joka on koetellut siviilimerenkulkua Suomenlahdella ja Itämerellä. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Matkustajalaivat eivät enää olleetkaan iloinen ja turvallinen yhdistelmä huvia ja hyötyä, mihin oli totuttu. Matkoja peruutettiin ja matkustajamäärät putosivat jyrkästi.
Tammikuussa 1995 sakea lumimyrsky pakotti Silja Serenaden palaamaan Tukholmaan. Aluksella oli 1 450 matkustajaa ja se oli jo Helsingin lähellä, kun tuuli yltyi niin että päällikkö Hans Fagerstöm päätti turvallisuussyistä olla ohjaamatta alusta Kustaanmiekan läpi. Silja Serenade odotti 10 tuntia sään paranemista, mutta lopulta sen oli pakko palata Tukholmaan.
Samana Vuonna EffJohnin organisaatio muuttui. Koska Silja Linen osuus koko konsernin toiminnasta oli 70 prosenttia oli luonnollista, että yhtiö muutti nimensä Silja Oy Ab:ksi syyskuussa 1995.
Valopilkkuja näkyvissä
Kansainvälinen risteilyliikenne lopetettiin, mutta Englannin kanaalin liikennettä päätettiin toistaiseksi jatkaa. Kotimarkkinoilla alkoi hintasota laivojen täyttämiseksi.
Vaasan ja Sundsvallin välinen liikenne lopetettiin vuonna 1996. Samanaikaisesti horisontissa alkoi näkyä valonmerkkejä. Heinäkuussa Silja Line teki kaikkien aikojen ennätyksen, kun sen laivoilla kulku 817 000 matkustajaa. Viisumipakko poistui Tallinnan ja Helsingin välisestä liikenteestä 1. toukokuuta 1997. Silja Line asetti syksyllä Finnjetin Tallinnan linjalle talvikauden ajaksi. Kesäisin Finnjet liikennöi Saksaan. Kesäkuussa 1998 Silja Oy Ab muutti nimensä Neptun Maritime Oyj:ksi. Tappiollinen emoyhtiö yhdistettiin helposti jo pinnalla olevaan Silja Lineen.
Uusi omistaja
Lontoossa toimivasta Sea Containers Ltd:stä tuli Neptun Maritimen pääomistaja huhtikuussa 1999. Myyjinä ovat NCC AB, Merita Pankki Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Pohjola-yhtiöt, Fortum Oil and Gas Oy, ja Teollisuusvakuutus Oy. Myyjillä oli optio myydä loput osakkeensa Sea Containersille kolmen vuoden tai vaihtoehtoisesti milloin tahansa myydä osakkeet markkinoilla. Sea Containers Ltd tunnettiin kansainvälisesti merenkulku- ja kuljetusalalla toimivana yhtiönä, jonka päätoimialoina ovat lauttaliikenne, rautatieliikenne ja hotellitoiminta sekä konttien vuokraus. Sea Containersin osakkeet noteerattiin New Yorkin ja Lontoon pörsseissä ja yhtiön pääkonttori sijaitsi Lontoossa ja sen kotipaikka oli Bermuda.
