Kuva: Silja Linen arkistosta
Suomi on kuin saari länteen mentäessä. Varhaisina aikoina oli merenkulku lähes ainoa tapa pitää yhteyttä läntisiin naapureihin. mutta yhteydet olivat epäsäännöllisiä ja liikenne oli mahdollista vain kesäaikaan. Höyryvoiman hyväksikäyttö merenkulussa sai suuren muutoksen aikaan. Sen ansiosta tuli säännöllinen meriliikenne mahdolliseksi myös Suomen ja Ruotsin välillä.
Siirtolaisuus 1870 – 1930
1870 – luvulla alkoi siirtolaismuutto Suomesta Amerikkaan ja myöhemmin myös Kanadaan ja Australiaan. Siirtolaisuudella tuli olemaan suuri osuus matkustajaliikenteen kehittymisessä, sillä Suomesta muutti pois satojatuhansia ihmisiä. Osa muuttajista palasi myöhemmin takaisin kotimaahan.
Suurin osa siirtolaisista kuljetettiin Suomesta Höyrylaivoilla Hulliin Englantiin, josta oli järjestetty jatkoyhteydet edelleen Amerikan mantereelle. Siirtolaiset olivat laivoilla tarkoin eristettyjä muista matkustajista. Heillä oli oma tilansa, joissa oli kertomusten mukaan usein ahdasta ja epämukavaa.
Luokkamatkustaminen
Laivojen matkustajatilat jakaantuivat ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen luokkaan. Jokaisella luokalla oli mm. omat hyttiosastot ja ruokailusalongit. Ensimmäisessä ja toisessa luokassa pystyivät matkustamaan vain varakkaat, sisustus oli ylellinen ja palvelu hyvää. Kolmannen luokan matkustajat, joista valtaosa oli Amerikkaan matkustavia siirtolaisia, joutuivat tyytymään vaatimattomiin oloihin.
Ruotsinliikenne vuosisadan alussa
Vuosisadan vaihteen tienoille tultaessa oli Suomen ja Ruotsin meriliikenteessä vakiintunut kaksi ympärivuotista linjaa: toinen oli SHO:n Hangon ja Tukholman välinen ja toinen Bore-yhtiön hoitama Turun ja Tukholman välinen linja.
Boren ja SHO:n välille oli kehittynyt kilpailutilanne, joka johti vuonna 1904 solmittuun ensimmäiseen Ruotsinliikennettä koskevaan sopimukseen. SHO:n hoidettavaksi tuli kolme viikkovuoroa Hangon ja Tukholman välillä ja vastaavasti Bore -yhtiölle kolme viikkovuoroa Turun ja Tukholman välille.
Vuonna 1910 SHO ja Bore solmivat uuden sopimuksen, Turun ja Tukholman välisen liikenteen hoitamisesta, koska SHO oli vuotta aiemmin lopettanut liikennöinnin Hangosta Tukholmaan. Seuraavana vuonna kulkikin Turun ja Tukholman välillä 3-4 alusta vuorojen noustessa jopa seitsemään viikkovuoroon.
Ensimmäinen maailmansota
Heinäkuussa 1914 Suomi julistettiin sotatilaan. Sodan syttyminen vaikutti lamauttavasti merenkulkuun, Säännöllinen matkustajaliikenne taukosi viideksi vuodeksi. Bore-yhtiö hoiti sodan alettua vielä muutaman vuoron Turusta Tukholmaan. SHO siirsi rahti- ja matkustajaliikenteensä Raumalle, josta liikennöitiin Gävleen. Viikossa pyrittiin liikennöimään kolme vuoroa. Vuonna 1915 venäläiset takavarikoivat useita laivoja.
Suomalaiset menettivät sodan aikana 34 höyrylaivaa, joista matkustajaliikenteen kannalta merkittävimpiä olivat mm. SHO:n Titania, Urania sekä Wellamo.
