
Kuva: Silja Linen arkistosta
Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet
Tytäryhtiö Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet perustettiin 20. toukokuuta 1957 Stockholms Rederi AB Svean, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren yhteisvoimin. Kukin varustamo omisti Siljasta kolmasosan.
Uuden varustamon tehtävä oli yksinkertainen: huolehtia automatkustajista ja lastista järkevään hintaan. Mutta Siljavarustamon ensimmäiset alukset eivät olleet parhaimpia. Turku – Maarianhamina – Tukholma-linjalle se sai Svealta vanhan Heimdall -nimisen aluksen matkustajaliikenteeseen ja rahtiliikenteeseen Warjon.
Nils Wetterstein toimi Siljavarustamon toimitusjohtajana vuoden 1974 loppuun saakka. Hän myös ehdotti varustamolle nimen. Wettersteinilla oli ajatuksissaan osittain Ruotsin Siljanjärven seutu, osittain F.E. Sillanpään romaanin ”Nuorena nukkunut (1931)” päähenkilö Silja, joka ”tanssi vain kesän”. Nimen valintaan on sanottu vaikuttaneen myös sen helppo lausuttavuus vieraillakin kielillä.
Siljan ensimmäinen laiva
Silja-yhtiön ensimmäinen matkustajalaiva, s/s Silja (ex. Heimdall, rak. 1915) hankittiin vuonna 1957. Laiva aloitti liikennöinnin juhannuksena, Turun ja Tukholman välillä. Alukseen mahtui noin 400 matkustajaa, joista 24:lle oli tilaa aluksen ensimmäisessä luokassa, jota tosin myöhemmin alettiin kutsua turistiluokaksi. Laivaan voitiin nostaa noin 25 autoa nosturilla. Alus myytiin vuonna 1966 ja se sai uudeksi nimekseen Coccolita. Laiva romutettiin vuonna 1969.
Uusi reitti ja uusi laiva suunnitteilla
1950-luvun lopun suunnitelmiin kuuluivat myös kaavailut uudesta, Turun ja Roslagenin välisestä linjasta. Linjan perustaminen katsottiin aiheelliseksi, koska Roslagenista oli lyhyin merimatka Suomeen. Kesällä 1959 oli syntynyt uusia, kilpailevia autolauttalinjoja, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisille reiteille.
Vuonna 1959 Siljavarustamo tilasi uuden matkustaja-autolautan Wärtsilän Helsingin telakalta. Toimitusajaksi sovittiin kesä 1961. Samoihin aikoihin tehtiin päätös uudesta päiväliikennelinjasta välille Turku – Ahvenanmaa – Norrtälje. Edellä kerrotuilla päätöksillä ja ratkaisuilla oli luotu pohja Ruotsinliikenteen 1960- ja 1970-lukujen uskomattoman voimakkaalle kehitykselle.


