1871
Vuonna 1871 perustettiin Rederi AB Svea, joka oli vanhin niistä kolmesta yhtiöstä, jotka myöhemmin perustivat Yhteisliikennevarustamot ja sen myötä Silja Linen. Vuonna 1907 yritys osti Stockholms Ångfartygs AB:n. Myyjän toiveena oli, että Stockholm -nimi säilyisi, jonka vuoksi päätettiin Rederi AB Svea nimetä uudelleen Stockholms Rederi AB Sveaksi.
1883
Finska Ångfartygs A/B (vuodesta 1937 Suomen Höyrylaiva Oy – Finska Ångfartygs Ab), perustettiin 23. huhtikuuta 1883 “halusta elvyttää meidän tyrehtyvää merenkulkuamme”. Yhtiön alukset kuljettivat maataloustuotteita, kuten voita, sekä etenkin matkustajia, jotka jatkoivat matkaa Hullista Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi.
1894
Finska Ångfartygs A/B aloitti säännöllisen matkustajaliikenteen Ruotsiin Hangosta s/s Express -aluksella.
1895
Talviliikenteen mahdollisuuksia tutkittaessa oli päädytty ratkasuun, jonka mukaan jääesteistä selviäminen olisi helpompaa avomerellä kuin saaristossa. Talviliikennettä tutkiva komitea tuomitsi Turun talvisatamana ja asetti etusijalle mm. Hangon, Mäntyluodon ja Rauman.
1897
Ångfartygs Aktiebolaget Bore eli Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore perustettiin 22. toukokuuta 1897 ja 27. tammikuuta 1898 yhtiön ensimmäinen matkustajahöyrylaiva Bore, myöhemmin Bore I, kiinnittyi laituriin Turussa. Samanaikaisesti kilpailu Suomen talvisatamasta koveni Turun ja Hangon välillä.
1900
Syksyllä Bore hankki toisen aluksensa tyydyttämään Turku-Tukholma-linjan kasvaa kysyntää. Lisääntyneen kysynnän vuoksi kiihtyi myös kilpailu FÅA:n kanssa ja molemmat varustamot kilpailivat sekä hinnoilla että aikatauluilla.
1904
Boren ja FÅA:n välille kehittynyt kilpailutilanne johti vuonna 1904 solmittuun ensimmäiseen Ruotsinliikennettä koskevaan yhteisliikennesopimukseen. FÅA:n hoidettavaksi tuli kolme viikkovuoroa Hangon ja Tukholman välillä ja vastaavasti Bore -yhtiölle kolme viikkovuoroa Turun ja Tukholman välille.
1918
Ensimmäisen maailmansodan aikana Boren ja FÅA:n liikenne oli lamassa. Sen sijaan ruotsalainen Svea oli harjoittanut liikennettä Gävlen ja Rauman välilillä. Suomen itsenäistymisen jälkkeen Bore ja FÅA aloittivat valmistetlut Turku – Tukholma -linjan käynnistämisestä uudelleen, jolloin myös Svea ilmoitti kiinostuksensa reitistä. Varustamojen neuvotteluiden tuloksena Bore, FÅA ja Svea päättivät 28. toukokuuta jakaa yhdessä liikenteen Tukholma – Maarianhamina – Turku -linjalla. Yhtiöt muodostivat Yhteisliikennevarustamon, josta kehittyi vuonna 1957 Siljavaraustamo ja myöhemmin Silja Line.
1919
Vuonna 1919 käynnistivät FÅA ja Svea myös Helsingin ja Tukholman välisen liikenteen yhteispurjehduksena. Helsingin ja Tukholman välinen linja oli näinä aikoina toiminnassa vain keväästä syksyyn.
1920
Perustettiin Suomen ja Ruotsin hallitusten aloitteesta liikennekomitea, jonka tehtävä oli selvittää “tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet sekä edellytykset valtion takaaman meriyhteyden aikaansaamiseksi Suomen ja Ruotsin välille”. Muutamaa vuotta myöhemmin toimikunta ehdotti, että molempien maiden rautatiet yhteisesti avaisivat höyrylaivalinjan maiden välille. Ehdotus kaatui mm. taloudellisiin kysymyksiin sekä maiden rautatiehallitussten vastustukseen, kun selvisi ettei valtion harjoittama liikenne olisi yhtään yksityistä halvempaa.
1926
Bore, FÅA ja Svea uudistivat yhteisliikennesopimuksensa ja yhtiöt saivat joitakin vuosia entistä suurempaa valtionapua.
1928
Nyttemmin Silja Linen tavaramerkiksi kohonnut “valkeat laivat” syntyi maailman sotien välisenä aikana SHO – FÅA:n matkustajalaivat olivat valkeita ja avasivat ikkunan Eurooppaan, jolloin lentoliikenne vielä oli todella harvojen herkkua
Matkustajamäärät Suomen ja Ruotsin välillä nousivat melko hitaasti, mutta tavaraliikenteen kasvu oli nopeaa.
Vuonna 1928 Bore liittyi mukaan Helsingin ja Tukholman väliseeen yhteisliikenteeseen.
1933
1930-luvun alkupuolen lamavuosina tavaraliikenne väheni, mutta uuteen nousuun päästiin vuosina 1932-33.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 25 600 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1939
Talvisodan puhjettua matkustajalaivaliikennettä ylläpidettiin vain Turun ja Tukholman välillä. Linjalla kulkivat SHO:n Oihonna ja Arcturus, sekä Boren Bore I ja Nordstjernan. Liikennöinti ei ollut turvallista, sillä ilmapommitukset ja sukellusveneet uhkasivat laivoja.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 62 009 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1940
Suomesta lähetettiin talvisodan aikana 49 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Sotalasten kuljetuksiin osallistui mm. SHO:n Arcturus, jonka kahteen lastiruumaan mahtui kerralla yhteensä 500 lasta.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 30 676 matkustajaa Turku – Tukholma -reitillä.
1941
Erityisesti sota koetteli Yhteisliikennevarustamoiden suomalaisosapuolien tonnistoa. Aluskanta kärsi sodan tuhoista ja sotakorvaukset verottivat niin ikään laivoista osan. Vaikeuksista huolimatta liikennettä ylläpidettiin ilman suurempia katkoksia.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 29 531 matkustajaa Turku – Tukholma -reitillä.
1942
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 36 473 matkustajaa Turku – Tukholma -reitillä.
1943
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 20 885 matkustajaa Turku – Tukholma -reitillä.
1944
Suomalaiset menettivät sodan aikana 77 erityyppistä alusta. Lisäksi Suomen oli luovutettava sotakorvauksina Neuvostoliitolle lähes kaikki parhaimmat laivansa, yhteensä 105 alusta.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 33 575 matkustajaa Turku – Tukholma -reitillä.
1945
Matkustajalaivaliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi uudelleen vuonna 1945.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 56 729 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1946
Vuosi 1946 voitiin kirjata ensimmäiseksi sodan jälkeiseksi normaaliksi liikennevuodeksi. Viikkovuorot olivat taas nousseet kuuteen ja pian vuorot oli jokapäiväisiä. Muutaman vuoden liikennettä hoidettiin vielä vanhalla ja jo kuluneella kalustolla.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 106 788 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1947
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 122 798 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1948
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 140 136 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1949
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 149 654 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1950
Yhteistyö johti 1950-luvun alussa käynnistettyyn ensimmäiseen uudisrakennusohjelmaan toisen maailman sodan jälkeen, kolmeen “olympialaivaan“, s/s Aallottareen, s/s Bore III:n ja s/s Birger Jarliin, jotka luovutettiin vuosina 1952 ja 1953. Ainoastaan s/s Aallotar ehti valmistua ennen Helsingin kesäolympialaisia.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 177 455 matkustajaa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1951
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 229 095 matkustajaa ja 2 471 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1952
Vuonna 1952 Helsinki oli kesäolympialaisten isäntäkaupunkina. Helsingin kaupunki rakensi Eteläsatamaan uuden matkustajaterminaalin ja laiturin. Eteläsataman altaan länsireunalla oleva Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952. Terminaalirakennus on arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkosen suunnittelema, pinta-alaltaan 5 296 m². Rakennuksen valmistumisajankohtana Helsingin matkustajaliikenne vuosittain oli noin 90 000 matkustajaa. liikennettä oli vain kesä- ja syyssesonkina.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 215 488 matkustajaa ja 3 547 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1953
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 210 184 matkustajaa ja 4 038 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1954
Vuonna 1954 pohjoismaiden välille syntyi passivapaussopimus, joka mahdollisti yhteispohjoismaiset työmarkkinat. Tämä oli yksi tärkeä käännekohta Suomen ja Ruotsin välisessä matkailussa.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 231 499 matkustajaa ja 4 446 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1955
Matkustajamäärät kasvoivat vähitellen, varsinkin kesäkuukausina. Ulkomaalaisten turistien kiinnostus Suomeen lisääntyi. Myös autoilevien turistien määrä kasvoi vuosi vuodelta. Autoilun lisääntyessä vaadittiin yhä suurempia mahdollisuuksia kuljettaa autoja Ahvenenmeren yli ja olympialaivat eivät siihen enää kyenneet.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 260 957 matkustajaa ja 5 775 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1956
Lisääntyvä matkustajaliikenne sekä kasvava automatkailu vaativat kuitenkin aivan uudenlaisen alustyypin eli autolauttojen käyttöönoton. Autoliikenteen hoitamisen katsottiin järjestyvän parhaiten uuden tytäryhtiön toimesta.
Vuoden aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat 241 231 matkustajaa ja 6 522 henkilöautoa Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1957
Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet perustettiin 20. toukokuuta. Sen ensimmäiset alukset olivat matkustaja-alus s/s Silja Turun linjalla ja rahtialus s/s Warjo Helsingin linjalla. Perustajina olivat Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget (myöhemmin Effoa) ja Stockholms Rederi AB Svea.,
Nils Wetterstein toimi Siljavarustamon toimitusjohtajana vuoden 1974 loppuun saakka. Hän myös ehdotti varustamolle nimen. Wettersteinilla oli ajatuksissaan osittain Ruotsin Siljanjärven seutu, osittain F.E. Sillanpään romaanin “Nuorena nukkunut (1931)” päähenkilö Silja, joka “tanssi vain kesän”. Nimen valintaan on sanottu vaikuttaneen myös sen helppo lausuttavuus vieraillakin kielillä.
Kaikki neljä varustamoa, Bore. Svea, SHO ja niiden tytäryhtiö Siljavarustamo käyttivät markkinoinnissa nimeä Yhteisliikennevarustamot – De Samseglande Rederierna.
Ensimmäisen vuoden aikana Siljavarustamo kuljetti 14 391 matkustajaa ja 1 175 henkilöautoa.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 261 757 matkustajaa ja 6 727 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1958
Vuoden aikana Siljavarustamo kuljetti 13 697 matkustajaa ja 1 275 henkilöautoa.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 248 444 matkustajaa ja 7 693 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1959
Siljavarustamon edustajat kävivät neuvotteluja m/s Vacationland -autolautan hankkimisesta Amerikasta. Aluksen nopeus oli vain 13 solmua, eikä tämän vuoksi ollut sopiva Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen.
Suunnitelmiin kuuluivat myös kaavailut uudesta, Turun ja Roslagenin välisestä linjasta. Linjan perustaminen katsottiin aiheelliseksi, koska Roslagenista oli lyhyin merimatka Suomeen. Kesällä 1959 oli syntynyt uusia, kilpailevia autolauttalinjoja, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisille reiteille.
Myöhemmin samana vuonna Siljavarustamo tilasi uuden matkustaja-autolautan Wärtsilän Hietalahden telakalta. Toimitusajaksi sovittiin kesä 1961. Samoihin aikoihin tehtiin päätös uudesta päiväliikennelinjasta välille Turku – Ahvenanmaa – Norrtälje.
Vuoden aikana Siljavarustamo kuljetti 13 458 matkustajaa ja 1 636 henkilöautoa.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 263 483 matkustajaa ja 8 046 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1960
Liikenne Turku – Norrtälje -linjalla alkoi sesonkiluonteisena s/s Siljalla ja s/s Reginillä.
s/s Bore toimitettiin Höyrylaiva Osakeyhtiö Borelle, Turku – Tukholma/Skeppsbron -linjalle ja s/s Bore II asetettiin Siljavarustamon linjaliikenteeseen Tukholma – Helsinki – Leningrad.
Toinen uuden ajan autolautta tilattiin Wärtsilän Hietalahden telakalta.
Vuoden aikana Siljavarustamo kuljetti 28 627 matkustajaa ja 2 993 henkilöautoa.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 320 514 matkustajaa ja 13 914 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1961
1960-luvun sensaatio oli vuonna 1961 valmistunut m/s Skandia, joka oli ensimmäinen Suomessa rakennettu autolautta. m/s Skandia liikennöi kesäaikaan päivittäin ja syksyllä kolme kertaa viikossa Turku – Norrtälje -reitillä. Laiva oli rakennettu Wärtsilän Hietalahden telakalla Helsingissä. Laivassa oli elokuvateatteri, kampaamo, sauna ja lapsille leikkihuone. Lisäksi oli istumasalonkeja lepotuoleineen, baareja, myymälöitä ja savupiipussa näköalasalonki. Kaikki oli uutta, eikä vastaavaa oltu aiemmin nähty ja avointa kaikille, sillä enää ei ollut erillisiä I- ja II -luokkia.
Vuoden aikana Siljavarustamo kuljetti 140 727 matkustajaa, 16 104 henkilöautoa sekä 2 522 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 320 514 matkustajaa ja 13 914 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1962
Siljavarustamon syntyminen ei alussa vaatinut omaa organisaatiota, vaan uuden yhteisvarustamon toiminta hoidettiin alkuvuosina Bore-yhtiössä Turussa. Vuodesta 1962 lähtien Siljavarustamolla oli omaa henkilökuntaa, vaikka toiminta tapahtui edelleenkin Boren tiloissa.
Huhtikuussa s/s Svea Jarl valmistui Stockholms Rederi AB Svealle, Finnbodan telakalta Tukholmassa ja se asetettiin Turku-Tukholma/Skeppsbron –linjalla.
Toukokuussa m/s Nordia, m/s Skandian sisaralus, asetettiin liikenteeseen sisaraluksen pariksi Turun ja Norrtäljen väliselle linjalle.
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 241 230 matkustajaa, 28 734 henkilöautoa sekä 6 012 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 366 477 matkustajaa ja 13 168 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1963
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 273 894 matkustajaa, 35 272 henkilöautoa sekä 7 910 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 336 069 matkustajaa ja 14 948 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1964
Pykälälaiva m/s Floria valmistui Laivateollisuuden telakalta Turussa. m/s Floria korvasi varustamon vanhemman rahtilaiva s/s Warjon, joka myytiin.
Effoan m/s Ilmatar toimitettiin Turun ja Tukholman/Skeppsbron väliseen risteilyliikenteeseen.
m/s Marina vuokrattiin Siljavarustamon Gräddö – Maarianhamina -linjalle (myöhemmin Tukholma – Maarianhamina).
Öresundsvarvetilta tilattiin uusi autolautta, mikä oli tarkoitus luovuttaa keväällä 1966.
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 436 992 matkustajaa, 45 155 henkilöautoa sekä 10 412 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 402 401 matkustajaa ja 20 758 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1965
Siljavarustamo muutti uusiin tarkoituksen mukaisiin tiloihin nk. Meritaloon, Käsityöläiskadun varrella.
Siljavarustamo otti käyttöönsä oman satamansa, Långnäsin Ahvenanmaalla. Långnäs sijaitsi vain 200-300 metrin päässä Turun ja Norrtäljen laivaväylästä. Maarianhaminassa pysähdyttiin tämän jälkeen vain kesäisin.
m/s Skandian ja m/s Nordian piirustuksiin perustuva autolautta tilattiin Wärtsilän Hietalahden telakalta.
m/s Holmia (ex. Calmar Nyckel) ostettiin. Pieni autolautta asetettiin reitille Turku-Norrtälje ja vuoden lopussa aluksella avattiin uusi linja Naantalista Tukholman Värtanille..
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 431 046 matkustajaa, 54 889 henkilöautoa sekä 13 695 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 432 405 matkustajaa ja 21 840 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1966
Siljavarustamon toiminta Tukholmassa siirtyi vanhasta kaupungista Värtaniin ja markkinointiyhtiö Finlandstrafiken Ab perustettiin hoitamaan yhteisliikennevarustamoiden kasvavaa markkinointia Ruotsissa. Tästä sai Silja Linen markkinointikoneisto alkunsa.
m/s Fennia, varustamon lippulaiva, toimitettiin Öresundsvarvetilta keväällä ja autolauttaliikenne alkoi reitillä Turku – Tukholma/Värtan. m/s Fennian saapuessa ensi kertaa Värtanin satamaan uskottiin Siljavarustamon rakentaneensa aluksen yli varojensa, sillä noin suuren laivan liikenne ei voinut olla kannattavaa. Liikenteen aloitus oli hankalaa, mutta matkustajamäärät kasvoivat pikkuhiljaa.
Liikenne reitillä Naantali – Tukholma/Värtan päättyi
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 477 784 matkustajaa, 66 395 henkilöautoa sekä 19 425 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 372 847 matkustajaa ja 18 644 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1967
m/s Botnia valmistui Wärtsilän Hietalahden telakalta ja aloitti liikenteen m/s Fennian parina Turku – Tukholma/Värtan -linjalla.
Liikennöinti linjalla Parainen/Lillmälö – Kapellskär alkoi.
Vuosi 1967 toi tullessaan todellisen hintasodan Siljan ja Vikingin halvoilla linjoilla Paraisten Lillmälösta ja Naantalista Ruotsiin. Siljavarustamo oli 5 markallaan (nykyrahassa 8,19 €), halvin Paraisista, kun taas Vikingillä matka Naantalista maksoi 6,50 markkaa (nykyrahassa 11,04 €).
Hylje otettiin Yhdysliikenteessä olevien varustamoiden yhteiseksi markkinointitunnukseksi.
m/s Botnian sisaralus tilattiin Wärtsilän Hietaladen telakalta.
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 487 671 matkustajaa, 71 357 henkilöautoa sekä 23 972 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 362 960 matkustajaa ja 16 226 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1968
Yhteisliikennevarustamot juhlivat kesällä 50-vuotisjuhlaansa s/s Ariadnella, joka liput liehuen liikennöi Turusta Tukholmaan. Tykinlaukaukset tervehtivät vastaantulevia Boren, SHO:n, Svean ja Siljan laivoja. Ja niitä laukauksia ammuttiin monta, sillä em. varustamoilla oli liikenteessä 12 alusta. Liikenne kasvoi 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Liikenne linjalla Parainen/Lillmälö – Kapellskär päättyi ja kesäliikenne reitillä Parainen/Lillmälö – Norrtälje alkoi.
Hylje-logo näki päivänvalon.
m/s Ilmatar ja m/s Botnia törmäsivät yhteen sakessa sumussa Långnäsin lähellä.
Vuonna aikana Yhteisliikennevarustamot kuljettivat ensimmäistä kertaa yli miljoona matkustajaa.
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 671 791 matkustajaa, 106 058 henkilöautoa sekä 27 929 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 341 981 matkustajaa ja 14 168 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1969
Uusi autolautta tilattiin Wärtsilän Hietalahden telakalta ja sen oli määrä valmistua toukokuussa 1972. Laivan rakennussopimus siirrettiin myöhemmin Höyrylaiva Osakeyhtiö Borelle, joka siirti rakennustyöt Wärtsilän Turun telakalle.
Syksyllä luovuttiin hankalasta Yhteisliikennevarustamo-nimestä. Sekä emoyhtiöt ja Siljavarustamo siirtyivät käyttämään yhteisnimitystä Silja Line.
Vuoden aikana Siljavarustamon alukset kuljettivat 784 944 matkustajaa, 113 291 henkilöautoa sekä 41 693 lastiyksikköä.
Boren, Svean ja SHO:n alukset kuljettivat vuoden aikana 366 617 matkustajaa ja 19 484 henkilöautoa, yhteisliikenteessä Helsinki/Turku – Tukholma -reiteillä.
1970
Solmittiin uusi yhteispurjehdussopimus yhteisliikenteessä olevien varustamoiden kesken. Sopimuksen mukaan Siljavarustamon omistamat laivat siirrettiin emovarustamoiden omistukseen, siten että tilauksessa olevat alukset jaettiin “kristillisesti” Boren, SHO:n ja Svean kesken.
Tammikuussa tilattiin uudet autolautat Helsingin ja Tukholman väliseen liikenteeseen Nantesista, Ranskasta.
Siljavarustamo muutti nimensä Oy Silja Line Ab:ksi ja keskittyi markkinoimaan ja hoitamaan liikennettä. Silja Linen vastuulla oli aikataulusuunnittelu, paikkavaraustoiminta, markkinointi, terminaalit, uudisrakennussuunnittelu sekä liikenteen tiedotus ja PR-toiminta.
m/s Floria toimitettiin Wärtsilän Hietalahden telakalta Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle ja asetettiin Silja Linen Turku – Tukholma/Värtan -linjalle.
Vuonna 1918 käyttöön otettu manuaalinen varaus ei tulisi täyttämään kasvavan liikenteen odotuksia, joten Silja Line kutsui paikanvarausjärjestelmän suunnitteluun avukseen tietokoneita valmistaneen Univacin sekä amerikkalais-englantilaisen asiantuntijayrityksen, Information System Internationalin
Moniin linjoihin jakautuminen ei ollut kannattavaa, joten Silja Line päätti toukokuussa lopettaa Paraisten liikenteen kesäkauden jälkeen. Paraisten kunta ei ollut halukas maksamaan tullista aiheutuvia kustannuksia, vaan odotti valtion rakentavan oman tulliaseman. Edellisinä vuosina vallinnut hintasota Vikingin kanssa oli koetellut Siljan Paraisten liikennettä ankarasti.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 310 064 matkustajaa, 144 357 henkilöautoa sekä 49 861 lastiyksikköä.
1971
Siljavarustamon tilaama roro-alus m/s Holmia toimitettiin linjalle Uusikaupunki – Norrtälje.
Boren Ahvenanmaan-risteilyt sisällytettiin Silja Linen liikenteeseen.
Useilla kansainvälisillä lentoyhtiöillä oli jo pitkään ollut käytössä automaattinen paikkavarausjärjestelmä. Laivamatkan varaus poikkesi kuitenkin huomattavasti lentomatkasta ja tietojen moninaisuudesta johtuen mitään käytössä olevaa järjestelmää ei voitu ottaa Silja Linen käyttöön, vaan oli aloitettava oman järjestelmän suunnittelu. Bookia-järjestelmän suunnittelu aloitettiin toukokuussa, suunnittelu ja ohjelmointi kesti vuoden ajan.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 397 192 matkustajaa, 141 297 henkilöautoa sekä 55 820 lastiyksikköä.
1972
Silja Linen uusi satamaterminaali Turussa vihittiin käyttöönsä.
Helsinki – Tukholma -linjalla siirryttiin kesäliikenteestä ympärivuotiseen liikenteeseen. Linjalle tulivat uudet matkustajalautat m/s Aallotar ja m/s Svea Regina.
m/s Bonanza vuokrattiin kesän ajaksi Norrtälje – Maarianhamina -linjalle.
Uusi hyljelogo otettiin käyttöön.
Roro-alus m/s Silvia toimitettiin linjalle Turku – Norrtälje ja roro-liikenne linjalla Uusikaupunki – Norrtälje päättyi.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 759 017 matkustajaa, 158 304 henkilöautoa sekä 65 046 lastiyksikköä.
1973
Silja Line siirsi ensimmäisenä maailmassa laivojen paikkavaraukset tietokoneille. Atk-järjestelmä Bookian ansiosta kaikilla Silja Linen paikkavaraamoilla oli heti käytössä jokaisen vuoron reaaliaikainen paikkatilanne, jopa vuodeksi eteenpäin. Vaikka järjestelmä toimikin reaaliajassa, pystyi muutoksia ja peruutuksia tekemään vasta seuraavana päivänä.
Autolautta m/s Bore I, Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren uusi lippulaiva, toimitettiin Wärtsilän Turun telakalta ja asetettiin kevättalvella liikenteeseen Turku – Tukholma/Värtan -linjalle.
Helsinki – Tukholma -reitin suosion myötä jokainen osakasvarustamo tilasi Nantesista, Ranskasta oman identtisen aluksen, joiden oli määrä aloittaa liikennöimisen vuonna 1975.
Roro-liikenne linjalla Turku – Norrtälje päättyi.
Siljavarustamon varsinainen varustamotoiminta päättyi.
Kiristynyt kilpailu ja öljykriisi laskivat matkustajamääriä 13 prosenttia
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 794 632 matkustajaa, 149 368 henkilöautoa sekä 68 077 lastiyksikköä.
1974
Silja Linen moderni satamaterminaali Tukholman Värtanin satamassa valmistui.
Kiristynyneen kilpailun ja öljykriisin vuoksi m/s Skandia ja m/s Nordia myytiin.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 494 471 matkustajaa, 119 552 henkilöautoa sekä 62 029 lastiyksikköä.
1975
Helsingin linja sai uudet, linjalle varta vasten rakennetut alukset: m/s Svea Corona avasi liikenteen toukokuussa ja sisaralus m/s Wellamo heinäkuussa. Sisarista kolmas, m/s Bore Star, valmistui myöhemmin syksyllä ja vuokrattiin heti Oy Finnlines Ltd:lle Afrikan risteilyihin talven ajaksi. Helsingin linjan matkustajamäärät lisääntyivät 15 prosenttia.
Toukokuussa myytiin m/s Botnia ja heinäkuussa m/s Floria
Liikenne Långnäsiin lopetettiin.
m/s Drottningen vuokrattiin Turku – Maarianhamina – Norrtälje -linjan kesäliikenteeseen.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 451 040 matkustajaa, 109 228 henkilöautoa sekä 56 534 lastiyksikköä.
1976
Kesällä Silja Line liikennöi kolmella laivalla Helsingin ja Tukholman välillä, lähtöjä oli molemmista satamista aamuisin ja iltaisin.
Liikennöinti Tukholman Skeppsbronille ja Turun ja Norrtäljen välillä päättyi.
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö otti käyttöön uuden Effoa -nimen.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 433 860 matkustajaa, 122 170 henkilöautoa sekä 53 101 lastiyksikköä.
1977
Kesällä Silja Line liikennöi kolmella laivalla Helsingin ja Tukholman välillä, lähtöjä oli molemmista satamista aamuisin ja iltaisin.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 126 941 matkustajaa, 88 879 henkilöautoa sekä 41 921 lastiyksikköä.
1978
Kesällä Silja Line liikennöi kolmella laivalla Helsingin ja Tukholman välillä, lähtöjä oli molemmista satamista aamuisin ja iltaisin.
Silja Line aloitti risteilyliikenteen m/s Ilmattarella yhteistyössä Effoan kanssa. Samalla luotiin markkinointinimi Silja Cruises. m/s Ilmatar ja myöhemmin myös m/s Regina risteilivät Suomenlahdella, Itämerellä ja Norjan vuonoilla. m/s Ilmatar teki lisäksi Silja Linen omia Atlantin risteilyjä Malagasta.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 239 694 matkustajaa, 96 867 henkilöautoa sekä 48 787 lastiyksikköä.
1979
Kesällä Silja Line liikennöi kolmella laivalla Helsingin ja Tukholman välillä, lähtöjä oli molemmista satamista aamuisin ja iltaisin.
Vuonna 1979 Svea ja Effoa tilasivat kumpikin laivan Helsingin linjalle. Kyse oli niin sanotusta Futurum -hankkeesta. Boren hallitus päätti yllättäen olla sijoittamatta rohkeaan Futurum -hankkeeseen. Suurimittaisten kansainvälisten neuvottelujen jälkeen Wärtsilän Turun telakka sai tilauksen. Värtanin terminaalia laajennettiin uusia laivoja varten, jotka loisivat käsitteen: risteilyalukset.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 229 559 matkustajaa, 94 037 henkilöautoa sekä 52 996 lastiyksikköä.
1980
Suomessa vallitsi keväällä laaja laivaliikennelakko ja kun sitä seurasi myöhemmin myötätuntolakko Ruotsissa, laivaliikenne pysähtyi kokonaan. Kaukoristeilyt loppuivat ja liikennerajoituksien astuessa voimaan silloiseen Leningradiin ja Tallinnaan, ennen vuoden 1980 olympialaisia, Silja Line lopetti risteilynsä ja kesällä m/s Ilmatar palveli viimeisen kerran Silja Linea Helsinki – Tukholma-linjalla. Lakon vuoksi Silja Linen liikennemäärät putosivat kahdeksan prosenttia.
Huolimatta siitä, että toiset emoyhtiöt Svea ja Effoa tarjosivat Borelle mahdollisuutta olla mukana liikenteessä ilman osallistumista Futurum -hankkeeseen, Bore-yhtiö päätti jättää Silja Linen kokonaan vuonna ja keskittyä rahtiliikenteeseen. Boren m/s Bore I liitettiin Effoa laivastoon ja sai nimekseen m/s Skandia, samoin m/s Bore Star muutettiin m/s Silja Stariksi. Tämän jälkeen Effoa ja Svea omistivat Silja Linen 50/50 periaatteella.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 108 904 matkustajaa, 82 466 henkilöautoa sekä 43 230 lastiyksikköä.
1981
Ruotsissa Svea siirtyi Johnson Linelle, joka jatkoi Silja Linen toimintaa yhdessä Effoan kanssa.
Silja Line asetti Helsingin-linjan liikenteeseen uudet laivat, m/s Finlandian ja m/s Silvia Reginan, jotka toivat tullessaan uuden liikennekonseptin. Risteily- ja kokousmatkustajista tuli uusi suuri matkustajaryhmä.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 458 561 matkustajaa, 107 895 henkilöautoa sekä 48 620 lastiyksikköä.
1982
m/s Finlandian ja m/s Silvia Reginan keulat muotoiltiin uudelleen alkutalven aikana.
Silja Line täytti 25 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi Värtanin tiloja uusittiin ja sinne keskitettiin koko Silja Linen Ruotsissa oleva hallinto.
Silja Line otti käyttöön uuden, nykyaikaisen atk-varausjärjestelmän Seadatan. Seadatan suunnitteli Siljan Linen oma tietojenkäsittely-yhtiö Oy Dataflow Ab ja toteutus tehtiin yhdessä Oy Sperry Univac Ab:n kanssa. Seadata ei ollut vain paikkavarausjärjestelmä, vaan siellä oli tarkat tiedot hinnoista ja tuotteista, automaattinen lipunkirjoitus, myynnin tilitys, lähtöselvitys, rahdin käsittely, tilastointi ja raportointi. Seadata oli käytössä vuoteen 2007 asti.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 553 910 matkustajaa, 106 853 henkilöautoa sekä 51 920 lastiyksikköä.
1983
Keväällä 1983 viidesosa Suomen kauppalaivastosta oli pysähdyksissä. Pohjoismaiden lippujen alla liikennöivien alusten korkeat miehistökustannukset uhkasivat merenkulkua, mutta kaikesta huolimatta Helsinki-Tukholma-linjalla meni hyvin ja Silja Linen markkinaosuus oli 54 prosenttia.
Keväällä Effoa – Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö vietti 100-vuotsijuhlaansa.
Kokemukset Helsingin laivoista olivat niin myönteisiä, että Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen tilattiin uudet laivat Wärtsilän Helsingin telakalta.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 627 244 matkustajaa, 106 250 henkilöautoa sekä 52 885 lastiyksikköä.
1984
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 601 507 matkustajaa, 104 584 henkilöautoa sekä 53 765 lastiyksikköä.
1985
Turun terminaalia ja sen laituripaikkoja uusittiin suurempia aluksia varten. Uudistuksen myötä lauttapaikkojen määrä pieneni kahteen, lisäksi käytössä oli yksi laituripaikka ilman matkustajasiltaa.
Lisääntyneiden kystnnän vuoksi m/s Finlandialle ja m/s Silvia Reginalle rakennettiin auditoriot kokousosastoille ja uudistettiin kokousosastoa.
Turku – Tukholma -linja sai ensimmäisen risteilyaluksensa m/s Svean.
Silja Hotels aloitti toiminnan.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 1 855 541 matkustajaa, 118 692 henkilöautoa sekä 57 111 lastiyksikköä.
1986
Turku-Tukholma linjalle toimitettiin m/s Svean sisaralus m/s Wellamo.
Silja Linelle (Silja Hotels) siirtyi Kolmårdenissa sijaitsevan Vildmarks-hotellin sekä Hasselan hiihtohotellin toiminnot. Samanaikaisesti aloitettiin Värtanilla hotelli Ariadnen rakentaminen.
Lakot keväällä 1986 vaikuttivat liikenteeseen. Silja Linen uudet Turun laivat vetivät kuitenkin niin matkustajia kuin myös henkilöautoja ja lastiliikenne kasvoi peräti 38 prosenttia. Helsingin linjalla matkustajamäärät pysyivät ennallaan.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 030 650 matkustajaa, 132 602 henkilöautoa sekä 69 767 lastiyksikköä.
1987
GTS Finnjet ja aluksen liikenne Helsinki – Travemünde -reitillä siirtyi Silja Linelle tammikuussa.
Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Sally-varustamo siirtyi Effoalle ja Johnson Linelle . Sally-varustamoon kuuluivat Vaasanlaivat, Sally Albatrossin Itämerenristeilyt, Sally UK:n Englannin kanaalin liikenne sekä Commodore Cruise Linen risteilyt Karibian merellä. Sen lisäksi yhtiöt saivat Sallyn kolmasosan Viking Linesta, joka kuitenkin myytiin syksyllä. Sen sijaan ostettiin Ånedin Linjen, joka teki risteilyjä Tukholmasta Maarianhaminaan Baltic Starilla. Saman aikaisesti Sally Albatrossista pyrittiin rakentamaan korkeatasoinen risteilyalus.
Toukukuussa Silja Line täytti 30 vuotta.
Vuoden suurin tapaus oli Effoan päätös tilata uusi laiva Helsingin linjalle. Kyseessä oli kautta aikojen yhtiön suurin satsaus, 700 Mmk tai noin miljardi kruunua. Uudessa laivassa oli noin 950 hyttiä ja siihen mahtui noin 2 500 matkustajaa. Pituutta laivalla oli 203,2 metriä, leveyttä 31,5 metriä ja se kulki 23 solmun nopeudella.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 312 181 matkustajaa, 163 266 henkilöautoa sekä 82 248 lastiyksikköä.
1988
Johnson Line tilasi Helsingin-linjalle toisen uuden polven matkustaja-aluksen.
SeaWind Line perustettiin Silja Linen tytäryhtiöksi joulukuussa.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 386 445 matkustajaa, 170 583 henkilöautoa sekä 81 652 lastiyksikköä.
1989
Silja Linen hotelli Ariadne avattiin Tukholmassa.
Effoa ja Johnson Line yhdistivät matkustajaliikenteensä Silja Linen, Vaasanlaivat, Sally Linen, Sally UK:n ja Commodore Cruise Linen uuteen EffJohn International -yhtiöön. Yhtiön liikevaihto vuonna 1988 oli yhteensä 2 500 Mmk, sillä oli 16 matkustaja-alusta ja 4 000 työntekijää. Silja Line oli suurin 2 700 työntekijällään, jotka olivat 19 toimistossa viidessä eri maassa sekä lisäksi viidessä laivassa ja terminaalissa ja kahdessa hotellissa
Wärtsilän Meriteollisuus ajautui yllättäen konkurssiin lokakuussa. Effoa ja Johnson Line, joilla molemmilla oli tilaus uudesta laivasta Helsingin linjalle, olivat vaarassa jäädä ilman uutta alusta. m/s Finlandia ja M/s Silvia Regina, jotka korvattaisiin uusilla aluksilla olivat jo myyty ja toimituspäivät sovittu. Niinpä Effoa ja Johnson Line menivät mukaan osaomistajina, kun uusi Masa-Yards perustettiin toimitusten loppuun saattamiseksi
SeaWind Line aloitti toimintansa Turun ja Tukholman välillä.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 463 356 matkustajaa, 181 910 henkilöautoa sekä 82 655 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1990
Sally Linen m/s Sally Albatross tuhoutui tulipalossa Finnbodan telakalla.
Kesällä 1990 Effoan ja Johnson Linen pitkäaikainen yhteistyö jalostui pysyväksi yhteensulautumiseksi, jolloin vahvistettiin EffJohn Oy Ab:n syntyminen. Effoa vastaanotti apporttina ruotsalaiselta Nordstjernanilta (nykyisin NCC) kaikki Johnson Linen osakkeet. NCC puolestaan sai 40 prosentin osuuden uuden konsernin emoyhtiöstä. EffJohn Oy Ab:sta tuli EffJohn-konsernin emoyhtiö.
Toisen sukupolven suurista matkustajalaivoista ensimmäinen, m/s Silja Serenade, toimitettiin Helsinki – Tukholma -linjalle.
Silja Line alkoi ensimmäisenä varustamona Ruotsin liikenteessä käyttää vähärikkistä polttoainetta.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 330 865 matkustajaa, 176 460 henkilöautoa sekä 74 803 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1991
m/s Silja Serenaden sisaralus m/s Silja Symphony aloitti liikenteen.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 760 258 matkustajaa, 199 511 henkilöautoa sekä 71 735 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1992
Turku – Tukholma -linjan aluksia uudistettiin, ja ne jatkoivat liikennöintiä uusilla nimillä m/s Silja Festival ja m/s Silja Karneval.
Uusi m/s Sally Albatross valmistui Rauman telakalla ja aloitti risteilyt Helsingistä Tallinnaan, Pietariin ja Visbyyn. Sallyn liiketoiminta fuusioitiin Silja Lineen.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 2 901 123 matkustajaa, 198 214 henkilöautoa sekä 69 597 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1993
Merenkurkun liikenne siirtyi Silja Linelle Vaasanlaivojen myötä ja m/s Wasa King myytiin. Siljan laivastoon liitettiin m/s Fennia ja m/s Wasa Queen.
Silja Line vuokrasi Slite-varustamon tilaaman uuden m/s Europa -aluksen. Alus asetettiin m/s Silja Europa -nimisenä Helsinki – Tukholma -linjalle.
Silja Line ja Euroway -varustamo solmivat yhteistyösopimuksen ja vuokrasivat Silja Festivalin Malmö – Travemünde -linjalle. Syksyllä Eurowayn toiminta päätettiin lakkauttaa ja Silja Line lopetti liikenteen kevään 1994 aikana.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
m/s Silja Karneval päätettiin myydä.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 571 274 matkustajaa, 317 137 henkilöautoa sekä 89 442 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1994
Silja Line vuokrasi, pois myydyn m/s Silja Karnevalin tilalle, maaliskuussa uuden aluksen, joka sai nimekseen m/s Silja Scandinavia (entinen Eurowayn Frans Suell).
m/s Sally Albatross vaurioitui pahoin karille ajossa maaliskuussa. Syynä oli inhimillinen navigointivirhe. Kaikki matkustajat saatiin evakuoitua hyvissä ajoin. Silja Linen risteilyliikenne Helsingistä keskeytyi.
m/s Silja Festival siityi kesäksi Vaasan liikenteeseen ja syksyllä Helsinki-Tallinna -risteilyreitille.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 031 290 matkustajaa, 316 645 henkilöautoa sekä 101 716 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1995
m/s Silja Serenade palasi takaisin Helsinki-Tukholma-reitille ja m/s Silja Europa siirtyi Turun linjalle.
Uusi organisaatio astui voimaan 1.4., jolloin Silja Line Oy Suomessa ja Silja Line AB Ruotsissa organisoitiin itsenäisiksi varustamoiksi, jotka harjoittavat yhteisliikennettä Suomen ja Ruotsin välisillä linjoilla. Konsernin emoyhtiön nimi muuttui 1.9. EffJonhinsta Silja Oy Ab:ksi.
Silja Linen liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä muuttuu risteilyliikenteestä säännölliseksi linjaliikenteeksi ja Silja Line sijoitti Tallinnan satamaan oman ponttonirakenteisen terminaalin ja autorampin, jotta m/s Silja Festival pystyi hoitamaan autojen ja lastinkuljettamisen Helsinki – Tallinna -linjaliikenteessä.
m/s Silja Symphonyn ja m/s Silja Serenaden apukoneisiin asennetaan katalysaattorit.
Risteilyalus m/s Sally Albatross vuokrattiin korjaus- ja uudistustöiden valmistuttua pitkäaikaisella sopimuksella Norwegian Cruise Linelle. Alus sai nimekseen m/s Leeward.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Silja Line allekirjoitti ensimmäisenä varustamona Suomessa Kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirjan.
Vaasa – Sundsvall -linja lopetettiin. Vaasan liikenne keskitettiin Vaasa – Uumaja sekä Pietarsaari – Skellefteå -linjoille.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 573 490 matkustajaa, 348 751 henkilöautoa sekä 112 833 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1996
m/s Wasa Queen siirtyi Helsinki – Tallinna -linjalle ja Tallinnan liikenteen matkustajamäärä kasvoi lähes puolella miljoonalla matkustajalla vuoteen 1995 verrattuna, ja on runsaat 1 300 000 matkustajaa.
Silja Line sai ensimmäisenä varustamona Helsingin Sataman ympäristöpalkinnon.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 904 762 matkustajaa, 384 600 henkilöautoa sekä 131 757 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1997
m/s Silja Scandinavian vuokrasopimus päättyi ja m/s Silja Festival siirtyi m/s Silja Europan rinnalle Turun linjalle.
GTS Finnjet siirtyi talvikaudeksi liikennöimään Tallinnan linjalle M/S Wasa Queenin pariksi. Kesällä GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Travemunden reitillä.
Tax-free myynti tuli mahdolliseksi Suomen ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
20. toukokuuta tuli kuluneeksi 40 vuotta Siljavarustamon perustamisesta
Vaasa – Uumaja -liikenteen kapasiteettia lisättiin kesäkaudeksi m/s Wasa Expressillä
Silja Line sai Helsingin Sataman ympäristöpalkinnon jo toisena peräkkäisenä vuonna.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 708 688 matkustajaa, 373 790 henkilöautoa sekä 136 420 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1998
Vaasa – Uumajan matkustajalaivaliikenne täytti 50 vuotta. Linjalle vuokrattiin kesäkaudeksi matkustaja-autolautta m/s Wasa Jubilee (Stena Invicta).
GTS Finnjet palasi viimeistä kertaa kesäkaudeksi Helsinki – Travemünde -linjalle.
Kesäkuussa Silja Linen emoyhtiö Oy Silja Ab vaihtoi nimekseen Neptun Maritime Oyj:ksi.
Silja Line valittiin maailman ympäristötietoisimmaksi matkustajalaivayhtiöksi.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Pietarsaari – Skellefteå -linja lopetettiin syyskuussa. Liikenne jatkui Vaasasta/Pietarsaaresta Uumajaan.
m/s Silja Symphonyn ja m/s Silja Serenaden Promenadet uudistettiin.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 841 794 matkustajaa, 347 286 henkilöautoa sekä 122 966 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
1999
GTS Finnjet alkoi liikennöidä tammikuusta lähtien Muugan sijasta Tallinnan keskustaan.
Silja Linen konferenssipalvelut saivat ISO 9002-laatusertifikaatin ensimmäisenä varustamona Suomessa.
Englantilainen Sea Containers Ltd. osti 51 % Neptun Maritimen osakkeista.
GTS Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.
SeaWind Linen liikenteeseen hankittii m/s Star Wind.
Helsinki – Tukholma -linjan alukset alkoivat liikennöimään Maarianhaminan kautta ja Turun -linjan alukset päivävuoroilla Maarianhaminan ja yövuoroilla Långnäsin kautta, jotta tax free -myynti olisi mahdollista.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Kesäkuussa Silja Linen tytäryhtiö Vaasanlaivat Oy tarjosi Helsinki-Tallinna -reitillä kulkevaa m/s Wasa Queenia Merenkurkun liikenteeseen, jota Suomen ja Ruotsin valtiot olivat päättäneet tukea kahden vuoden ajan. Taxfree-myynti päättyi Merenkurkun liikenteessä 30.6.1999 EU:n päätöksen mukaisesti. Vuodesta 1966 lähtien Suomen ja Ruotsin välillä purjehtinut m/s Fennia lopetti liikennöimisen kesäkauden jälkeen. Elokuussa tehtiin sopimus Merenkurkun liikenteen jatkumisesta yhteiskunnan tuen avulla ja m/s Wasa Queen siirtyi Merenkurkun liikenteeseen syyskuun lopulla.
Silja Hotel Ariadne myytiin Scandic -hotelliketjulle.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 497 082 matkustajaa, 308 813 henkilöautoa sekä 117 829 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2000
m/s Silja Europalle asennettiin katalysaattorit.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Sea Containers Ltd:n hsc SuperSeaCat Four asetettiin huhtikuussa Helsinki –Tallinna-reitille. hsc SuperSeaCat Fourin liikennöi Italian lipun alla ja Silja Line toimi aluksen myynti- ja markkinointiyhtiönä.
Ruotsin ja Tanskan välinen Seacat -liikenne yhdistettiin Silja Lineen.
Toukokuussa Silja Linen emoyhtiö Neptun Maritime Oyj vaihtoi nimekseen Silja Oyj Abp.
GTS Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.
Silja Line vastaanotti Ruotsissa Volvo Transport -ympäristöpalkinnon.
Silja Linen omistaman Vaasanlaivojen toiminta lopetettiin kannattamattomana ja m/s Wasa Queen asetettiin myyntiin.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 213 399 matkustajaa, 351 020 henkilöautoa sekä 119 418 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2001
m/s Fennia myytiin maaliskuussa Merenkurkun liikenteen jatkajalle.
m/s Silja Europa risteili maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin uudella risteilyaikataululla: lähtö Turusta klo 18.30, paluu seuraavana päivänä klo 17.00. Uusi määräsatama Ruotsissa oli Kapellskär. Kesäkauden ajan alus liikennöi Turku-Tukholma-reitillä ja palasi Kapellskär-reitille syyskuun alussa.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
GTS Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.
m/s Wasa Queen myytiin heinäkuussa Kaukoitään.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 4 803 054 matkustajaa, 308 758 henkilöautoa sekä 108 262 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2002
GTS Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.
Siljasta tuli Sea Containersin tytäryhtiö. Sea Containers lisäsi kesäkuussa omistustaan Siljassa yli 75:een prosenttiin ja ilmoitti tekevänsä laillisessa järjestyksessä ostotarjouksen jäljellä olevien osakkeiden hankkimisesta. Elokuun lopussa omistusosuus oli runsaat 97 prosenttia. Lunastusmenettely aloitettiin jäljellä olevien osakkeiden hankkimiseksi.
m/s Silja Opera aloitti risteilyt kesäkuussa Helsingistä Visbyhyn ja Tallinnaan. Loppukesäksi alkavaksi suunnitellut Pietarin-risteilyt jouduttiin peruuttamaan Venäjän äkillisesti muuttuneen viisumikäytännön vuoksi, ja risteilykohteeksi tuli Riika.
SeaWind Linen liikenteeseen tuli 10.10. uusi alus, m/s Sky Wind, Turun–Tukholman linjalle, ja linjalla aikaisemmin liikennöinyt m/s Star Wind siirtyi 17.10. uudelle Helsingin–Tallinnan reitille.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Silja Linen valittiin Suomen menestyksekkäimmäksi asiakaspalveluyritykseksi 86 asiakaspalveluyrityksen joukosta.
Silja Line sai Tukholman Sataman ympäristöpalkinnoin, niin sanotun Ympäristöpoijun.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 000 216 matkustajaa, 307 555 henkilöautoa sekä 111 309 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2023
Silja Line sulautui emoyhtiöönsä Siljaan (ent. Neptun Maritime, EffJohn, EFFOA/SHO/FÅA). Siljasta tuli Sea Containersin kokonaan omistama tytäryhtiö, ja sen osake poistettiin Helsingin Pörssin päälistalta. Yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Silja Oyj Abp, mutta liikennettä harjoitetaan ja markkinoidaan edelleen Silja Linen nimellä.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
hsc SuperSeaCat Three aloitti liikennöimisen Helsingistä Tallinnaan.
m/s Silja Opera aloitti risteilyliikenteen Pietariin.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 385 312 matkustajaa, 354 815 henkilöautoa sekä 128 873 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2004
Maaliskuussa Siljan pääkonttori muutti Keilarantaan Espooseen ja Silja Oyj Abp:n nimi muutettiin Silja Oy Ab:ksi.
Huhtikuussa GTS Finnjet lopetti liikennöimisen Helsinki – Tallinna -reitillä, minkä jälkeen alukselle
tehtiin huomattavia teknisiä parannuksia ja sisustuksellisia muutoksia Aker Finnyardsin telakalla Raumalla. 17.6. GTS Finnjet aloitti uudella reitillä Rostock-Tallinna-Pietari. Syksyllä ja talvella alus oli riisuttuna Rostockissa.
Viro liittyi Euroopan Unioniin toukokuussa. Verovapaa myynti Tallinnan -linjan aluksilla päättyi.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
Tallinnan satamaan avattiin automatkustajille Silja Seaport Shop.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 5 072 231 matkustajaa, 375 795 henkilöautoa sekä 132 097 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2005
Silja Oy Ab käynnisti laajan ”Silja 50 Action!” -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta ja saavuttaa yhtiön visio olla Itämeren paras palveluyritys.Yrityksen taloudellinen tilanne oli heikentynytvoimakkaasti. Syyt olivat koko toimialalle yhteisiä, mm. myymälämyynnin katteiden pieneneminen Tallinnan-liikenteen verottomuuden poistuttua ja myymälähintojen laskettua taxfree-reiteillä. Kiristynyt kilpailu laski lipputuloja ja polttoainekustannukset nousivat. Loppukesällä ryhdyttiin kustannussäästötoimenpiteisiin ja syksyllä aloitettiin maahenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
GTS Finnjet asetettiin kesäkaudeksi Rostock – Tallinna – Pietari -reitille. Liikenne lopetettiin etuajassa GTS Finnjet vuokrattiin Louisianaan Yhdysvaltoihin hirmumyrskyn tuhoalueelle hätämajoitustilaksi. Samalla aloitettiin GTS Finnjetin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
hsc SuperSeaCat One asetettiin kesäksi Helsinki – Tallinna -reitille
SeaWind Linen m/s Star Wind myytiin virolaiselle Euro Shipping OÜ:lle
Marraskuussa Sea Containers Ltd. julkaisi lauttaliikennedivisioonaansa koskevan toimenpideohjelman, johon sisältyi päätös selvittää mahdollisuuksia myydä tytäryhtiö Silja Oy Ab. Siljan toiminta jatkui keskittämällä toiminta ydinreiteille sekä jatkamalla kannattavuuden parantamiseen tähtääviä tehostamistoimia.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 4 801 656 matkustajaa, 375 592 henkilöautoa sekä 111 221 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2006
Helsingin ja Turun lipputoimistojen palvelut siirtyivät näiden kaupunkien terminaaleihin. Tampereen ja Vaasan lipputoimistot lopetettiin.
m/s Silja Serenadea ja m/s Silja Symphonya uudistettiin.
m/s Silja Opera lopetti liikennöimisen Siljan liikenteessä ja asetettiin myyntiin.
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.
AS Tallink Grupp osti Sea Containers Ltd:ltä Silja Oy Ab:n, lukuun ottamatta SuperSeaCat -liikennettä sekä m/s Silja Opera ja GTS Finnjet -aluksia.
AS Tallink Gruppin tytäryhtiön Tallink Finland Oy:n ja Superfast-liikenteen toiminnot sulautetaan tytäryhtiö Silja Oy Ab:hen, joka muutti nimensä Tallink Silja Oy:ksi. Yhtiön pääkonttori sijoittui Siljan tiloihin Espoon Keilaniemeen.
Silja Oy Ab:n, Tallink Finland Oy:n sekä Superfast-liikenteen organisaatioiden yhdistämisestä aiheutuneet henkilöstövaikutuksia koskeneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työnantajaosapuolen ja henkilöstön edustajien välillä saatiin päätökseen lokakuussa. Kolmen organisaation maatoimintojen yhdistäminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja eräiden toimintojen keskittäminen konsernitasolle aiheuttivat Suomessa henkilöstön vähentämistarpeen, joka oli yhteensä 128 henkilötyövuotta.
Vuoden aikana Silja Linen alukset kuljettivat 3 814 886 matkustajaa, 270 522 henkilöautoa sekä 112 161 lastiyksikköä (ml. SeaWind Line).
2007
Tallinkin AutoExpress alukset lopettivat liikennöimisen Tallinkin laivastossa.
Tallink Spa & Conference hotelli avattiin Tallinnassa.
m/s Star asetettiin Tallinkin Helsinki-Tallinna -reitille.
Tallink ja Aker Yards allekirjoittivat sopimuksen uuden aluksen tilaamisesta.
20. toukokuuta tuli kuluneeksi 50-vuotta Siljavarustamon perustamisesta.
SeaWind Linen m/s Sky Wind myytiin elokuussa.
Tallinkin m/s Meloodia myytiin ja m/s Fantaasia vuokrattiin ensin Välimerellä ja sen jälkeen Norjaan.
Tallinkin Superfastit siirrettiin Helsinki – (Tallinna-) Rostock -reitille.
Uusi varausjärjestelmä Seaware otettiin asteittain käyttöön.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 3 068 149 matkustajaa, 194 746 henkilöautoa sekä 116 866 lastiyksikköä.
2008
Tallink Silja avasi myyntipalvelun Mikkeliin.
m/s Fantaasia myytiin.
Tallink Takso aloitti toimintansa Tallinnassa.
Pirita TOP Spa liitettiin Tallink Hotels -ketjuun.
m/s Superstar ja m/s m/s Baltic Princess aloittivat Helsinki – Tallinna -reitillä.
m/s Galaxy asetettiin Silja Linen Turku – Ahvenanmaa – Tukholma -reitille ja m/s Silja Festival siirrettiin Tallinkin Tukholma – Riika -reitille.
m/s Vana Tallinn siirrettiin Paldiski – Kapellskär -reitille.
m/s Superfast IX vuokrattiin Kanadaan.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 2 970 234 matkustajaa, 159 928 henkilöautoa sekä 100 033 lastiyksikköä.
2009
Tallink Siljan uusi matkamyymälä avattiin Turun ydinkeskustassa tammikuussa.
Tallink Express Hotel liitettiin Tallink Hotels -ketjuun.
Silja Line Suomi Facebook-sivut avattiin kesällä.
m/s Baltic Queen asetettiin Tallinna – Tukholma -reitille ja m/s Romantika siirrettiin Tukholma – Riika -reitille.
Tallink-konsernin uusin risteilyalus m/s Baltic Queen korvasi m/s Silja Europan sen ollessa peräsinakselin vaurioitumisen vuoksi telakalla marras-joulukuun vaihteessa.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 2 793 473 matkustajaa, 155 757 henkilöautoa sekä 81 497 lastiyksikköä.
2010
Club One kanta-asiakasjärjestelmään liittyi 60 000 uutta jäsentä; kanta-asiakkaita oli 620 000 taloutta.
Tallink keskeytti Saksan liikenteen talvikauden ajaksi.
Tallink Hotels -ketjun neljäs hotelli avattiin Riiassa.
Tallink-konsernin m/s Regal Star-rahtialus siirtyi liikennöimään Turku-Tukholma-reitille kesäsesongin ajaksi.
Syyskuussa Tallink-konserni palkittiin Viron kilpailukykyisimpänä yrityksenä.
Silja Europa liikennöi Silja Serenaden telakoinnin ajan Helsinki- Tukholma -reitillä ja Baltic Queen Turku-Tukholma -reitillä.
Marraskuussa Tallink Silja Oy sai Vuoden Laatuinnovaatiopalkinnon 1000 Tuotekehittäjää -tuotekehityskonseptistaan.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 3 163 162 matkustajaa, 180 322 henkilöautoa sekä 91 757 lastiyksikköä.
2011
Tallink Silja panosti kulttuuriin tukemalla yhtenä pääyhteistyökumppanina Turku 2011 ja Tallinna 2011 -kulttuuripääkaupunkeja.
Tallink keskeytti Saksan liikenteen talvikauden ajaksi.
m/s Vana Tallinn myytiin.
Tallink-konsernin m/s Kapella-rahtialus siirtyi liikennöimään Turku – Kapellskär -reitille kesäsesongin ajaksi.
Tallink vuokrasi m/s Superfast VII:n ja m/s Superfast VIII:n Stena Linelle osto-optiolla.
Tallink Silja Oy:n pääkonttori muutti uusiin tiloihin Helsingin Jätkäsaareen syksyllä.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 3 164 272 matkustajaa, 168 658 henkilöautoa sekä 95 878 lastiyksikköä.
2012
Mikkelin myyntipalvelu suljettiin YT-neuvottelujen tuloksena.
Toukokuussa uudistettiin kahden brändin, Tallinkin ja Silja Linen, visuaalista ilmettä. Muutokset koskivat kirjasintyyppejä, värimaailmaa sekä Tallinkin ja Silja Linen bränditunnusten käyttöä
Tallink Silja hankki tullille oman nimikkohuumekoiran, joka sai yleisöäänestyksessä nimekseen Silja.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 3 076 378 matkustajaa, 168 285 henkilöautoa sekä 93 602 lastiyksikköä.
2013
m/s Silja Europa siirtyi liikennöimään Tallink -brändin alle Helsinki – Tallinna -reitille tammikuussa.
Tammikuussa m/s Silja Europa siirtyi liikennöimään virolaisella miehistöllä Tallinkin Helsinki – Tallinna-reitille korvaten reitillä aiemmin liikennöineen m/s Baltic Princessin. m/s Baltic Princess siirtyi puolestaan helmikuussa suomalaisella miehistöllä Silja Linen Turku – Ahvenanmaa – Tukholma-reitille.
m/s Silja Festival vuokrattiin Välimerelle majoituslaivaksi.
Syksyllä Tallink vuokrasi m/s Mistral-rahtialuksen kolmeksi kuukaudeksi takaamaan riittävän rahtikapasiteetin Turku – Tukholma-reitillä Värtahamnenin kunnostustöiden ajaksi. Rahtialus m/s Sea Wind jouduttiin tuolloin siirtämään toiseen laituriin, jossa sen yläkantta ei ollut mahdollista lastata tai purkaa.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 2 810 290 matkustajaa, 165 034 henkilöautoa sekä 95 599 lastiyksikköä.
2014
m/s Silja Festival vuokrattiin majoituslaivaksi Kanadaan.
Pitkäntähtäimen uudistusprojekti, NewBoard, käynnistyi. Projektissa konsepteja uusitaan niin kauppojen, ravintoloiden, asiakaspalvelun, tekniikan kuin matkustajaviestinnän osalta. Sen ensimmäinen kohde oli Helsinki-Tukholma-reitti. m/s Silja Serenade uudistettiin vuoden 2014 alussa ja m/s Silja Symphony syksyllä 2014.
m/s Silja Europa vuokrattiin kesäkauden jälkeen Bridgemans Services Ltd:lle majoituslaivaksi Australiaan. Vuokrauksen myötä m/s Baltic Queen siirtyi liikennöimään m/s Silja Europan tilalle ja m/s Romantika siirtyi Tallinna – Tukholma -reitille.
Syksyllä Siljan logossa oleva hylje alkoi hymyilemään ja samalla Siljan laivojen maskotti Harri Hylje teki paluun.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line & SeaWind Line) kuljettiin 2 713 789 matkustajaa, 161 197 henkilöautoa sekä 89 197 lastiyksikköä.
2015
m/s Sea Wind siirtyi liikennöimään Viron lipun alle Helsinki (Vuosaari) – Tallinna -reitille.
Helsinki – Tallinna-reitillä liikennöivää m/s Baltic Queeniä remontoitiin vuoden 2015 alussa, ja pieniä uudistuksia tehtiin myös joillakin muilla Tallinkin laivoilla.
Helmikuussa Tallink kertoi sopineensa m/s Silja Festivalin ja m/s Regina Baltican myymisestä.
Tallink ja Meyer Turku allekirjoittivat sopimuksen uudesta LNG-käyttöisestä nopeasta laivasta. Sopimuksen myötä m/s Superstar myytiin Italiaan, mutta vuokrattiin takaisin siihen asti kun uusi laiva aloitti liikennöimisen tammikuussa 2017.
Syksyllä m/s Silja Serenadelle tehtiin teknisen telakoinnin yhteydessä monenlaisia asiakkaille näkyviä uudistuksia.
Joulukuun lopulla Bridgemans Services Ltd. ilmoitti majoituslaivana Australian vesillä olleen m/s Silja Europan vuokrasopimuksen päättymisestä ja laiva lähti takaisin kohti Itämerta.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 2 825 699 matkustajaa, 161 772 henkilöautoa sekä 64 309 lastiyksikköä.
2016
Alkuvuodesta oli m/s Silja Symphonyn vuoro käydä telakalla uudistumassa.
Tammikuussa Tallink avasi nykyaikaisen logistiikkakeskuksen Tallinnan lähelle.
Helmikuussa m/s Starilla avattiin Burger King.
Maaliskuussa m/s Silja Europa asetettiin päiväristeilijäksi Helsinki – Tallinna -reitille. Huhtikuussa alus tuurasi telakoitavana ollutta m/s Baltic Queenia 22 tunnin risteilyillä, jonka jälkeen siirtyi liikennöimään Helsingissä Olympiaterminaalista. Visby-risteilyt siirrettiin m/s Baltic Queenilta m/s Silja Europalle.
Keväällä uudistettiin m/s Galaxylla mm. sen ravintolatiloja.
Kesän alussa m/s Silja Serenadella ja m/s Silja Symphonylla jylläsi vatsatautiepidemia ja sen kitkemiseksi laivoilla toteutettiin suursiivouksia.
Kesäkuun lopussa Tukholmassa avattiin uusi Värtanin satama ja Tukholman laivat siirtyivät liikennöimään sieltä.
Heinäkuussa presidentti Tarja Halonen kastoi rakenteilla olevan pikalaivan m/s Megastariksi ja myöhemmin samassa kuussa laiva laskettiin vesille. Megastarin lipunmyynti alkoi marraskuussa.
m/s Silja Europalle tehtiin syksyn aikana mittavia uudistuksia ja laiva palasi Helsinki – Tallinna-reitille 12.12., jolloin puolestaan reitillä aiemmin liikennöinyt m/s Baltic Queen siirtyi Tukholma – Tallinna-reitille ja m/s Romantika Tukholma – Riika-reitille.
Joulukuussa Tallink avasi tenniskeskuksen Virossa.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 2 886 383 matkustajaa, 164 184 henkilöautoa sekä 69 167 lastiyksikköä.
2017
m/s Megastar teki neitsytmatkansa Helsingin ja Tallinnan välillä 29.1. Kuukautta myöhemmin Helsingissä avattiin uusi Länsiterminaali 2, ja m/s Megastar ja m/s Star siirtyivät liikennöimään sieltä.
Keväällä Tallink avasi thairavintola NOK NOKin Tallinnan vanhassakaupungissa.
Toukokuussa Club One -kortti siirtyi digiaikaan ja mobiiliversioon.
Toukokuussa juhlistettiin myös Silja Linen 60-vuotista taivalta, mutta juhlavuosi näkyi ja maistui laivoilla koko vuoden.
Elokuussa otettiin ensiaskeleet Silja Linen ja Tallinkin mittavassa brändiuudistuksessa. Brändiuudistusprojekti on ollut käynnissä pitkään, ja tarkoituksena oli päivittää molemmat brändit kohtaamaan tämän päivän asiakkaiden muuttuneita tarpeita.
Syksyllä Tallinkin rahtilaiva m/s Sea Wind siirtyi liikennöimään Muugan satamaan
Tallink Siljalle myönnettiin MSC-sertifikaatti ensimmäisenä laivayhtiönä maailmassa.
Joulukuussa avattiin Tallink –verkkokauppa.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 2 918 850 matkustajaa, 161 909 henkilöautoa sekä 74 409 lastiyksikköä.
2018
Tammikuun lopussa m/s Megastarin kerrottiin kuljettaneen ennätykselliset 2 miljoonaa matkustajaa ensimmäisen vuoden aikana.
MSC-sertifikaatti laajennettiin myös Helsinki−Tallinna-reitin pikalaivoille m/s Starille ja m/s Megastarille.
m/s Baltic Princess oli alkuvuoden 2018 Remontowan telakalla Puolassa ja tuona aikana laivalla uusittiin mm. ravintoloita ja lasten leikkipaikka sekä tehtiin teknisiä huoltotöitä. Telakointi pitkittyi suunnitellusta parilla viikolla.
Helmikuussa Tallink ilmoitti hankkineensa Esprit-brändin franchiseoikeudet Virossa ja syyskuussa solmittiin Bestseller Finland Oy:n kanssa franchiseoikeudet kattamaan nyt myös muotibrändit Jack & Jones ja Vero Moda Virossa. Lokakuussa tehtiin franchise-sopimuks myös Benettonin myymälän avaamiseta Tallinnaan.
Tallink-konserni (AS Tallink Grupp) ilmoitti toukokuussa Tallinnan pörssiin aikovansa tehdä toissijaisen listautumisen Helsingin pörssiin.
Kesällä m/s Silja Europa teki erikoisristeilyjä Riikaan ja Visbyhyn.
Tallink-konserniin kuuluva TLG Hotell aloitti kahden Tallinnassa sijaitsevan hotellinsa Tallink Spa & Conference ja Tallink Express hotellien uudistukset syksyn aikana. Molempia hotelleja uudistettiin ja lisäksi Tallink Spa & Conference hotellia laajennettiin. Uudistusten oli määrä valmistua kokonaisuudessaan keväällä 2019.
Syyskuussa Tallink Silja valitsi uudeksi Silja Linen brändimainonnan kattotoimistokseen ruotsalaiseen House of Friends -konserniin kuuluvan bränditoimisto Scholz & Friendsin. Tallink Silja ja Scholz & Friends loivat Silja Linen laivoille uudenlaisen elämyskonseptin, Silja Resortin. Silja Resort on hotelli, ravintola, ostoskeskus, elämyspuisto ja spa, merinäkymillä. Silja Resortin ajatuksena on tarjota matkustajille tasokas, kokonaisvaltainen elämys- ja lomakohde laivalla, jossa tuotteet ja palvelut ovat huippuluokkaa ja helposti saatavilla. Silja Resort -konsepti jalkautettiin kaikille Silja Line -brändin alla liikennöiville laivoille asteittain syksystä alkaen.
Lokakuussa Tallink-konserni ja Rauma Marine Constructions Oy (RMC) allekirjoittivat aiesopimuksen uuden Shuttle-pikalaivan rakentamisesta Helsinki–Tallinna-reitille. Rakennushankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa ja uusi laiva rakennettaisiin Rauman telakalla Suomessa. Laivan arvioitiin valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä.
Tallink-konserniin kuuluva TLG Hotell lopetti Pirita Spa Hotellin operoinnin 15.11. Toiminta lopetettiin, koska Tallink-konsernin suurin osakkeenomistaja Infortar myi hotellin kiinteistöt uudelle omistajalle.
Marraskuussa m/s Silja Serenade kävi Naantalin korjaustelakalla uudistettavana. Suurimmat uudistukset tehtiin lähes 1500 neliömetrin kokoisessa yökerho Atlantis Palacessa, fine dining –ravintola Bon Vivantissa sekä El Capitan -ravintolassa. Myös laivan pubi sai uuden ilmeen sekä laivan porras- ja hyttikäytäviä uusittiin.
m/s Baltic Princess teki jouluristeilyn ensimmäistä kertaa Turusta Tallinnaan.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 2 849 474 matkustajaa, 156 111 henkilöautoa sekä 74 654 lastiyksikköä.
2019
m/s Silja Symphony kävi tammikuussa uudistettavana Naantalissa, Turun korjaustelakkalla. Telakointi mukaili sisaralukselle marraskuussa tehtyjä uudistuksia.
Tammikuussa Tallinkin Helsinki-Tallinna-reitillä liikennöivä m/s Star palasi liikenteeseen uudistuneena. Muutosten myötä matkustajille on tarjolla entistä monipuolisempia ja kattavampia palveluita. Laiva uudistettiin Klaipedan telakalla Liettuassa.
m/s Galaxylla tehtiin tehtiin niin teknisiä huoltotöitä kuin useita matkustajille näkyviä uudistuksia Remontowan telakalla Gdanskissa Puolassa tammi-helmikuussa. Uudistukset olivat pitkälti samoja, joita samalla reitillä liikennöivälle Baltic Princessille tehtiin vuotta aiemmin.
Helmikuussa Tallink-konsernin kaikki 11 matkustajalaivaa saivat vastuullisesti pyydetyn kalan ja äyriäisten MSC:n jäljitettävyyssertifikaatin katkarapu- ja sillituotteille. Sertifikaatti on myönnetty jo aiemmin kaikille Suomesta liikennöiville laivoille ja nyt sen piiriin saatiin myös Itämeren muilla reiteillä liikennöivät Tallinkin laivat.
Tallink Silja valitsi uuden brändimarkkinointitoimiston tekemään Tallink Shuttlen eli Tallinnan liikenteen pikalaivojen markkinointia. Uudeksi toimistoksi valittiin Suomesta Bob the Robot. Bob the Robotin kanssa yhteistyössä suunniteltu ”Bringing us closer” -konsepti lanseerattiin huhtikuussa kuluttajille. Lanseeraukseen valjastettiin myös upeat artistit molemmista maista. Suomella ja Virolla on nimittäin sama kansallislaulu, jonka artistit esittivät acapellana uudessa mainosfilmissä.
Yhtiön lokaalina mainostoimistona Suomessa jatkoi edelleen Hasan & Partners ja uudeksi lokaaliksi mediatoimistoksi valittiin Dagmar.
Toukokuussa Tallink-konserni teki Virossa franchising-sopimuksen Superdry-muotimerkin kanssa ja vastasi jatkossa Superdry-myymälöiden toiminnasta Tallinnan Rocca al Mare- sekä Ülemiste-ostoskeskuksissa. Brittiläinen muotibrändi on viides franchising-merkki, joka lisättiin Tallinkin salkkuun.
Kesäkuussa Tallink alkoi kuljettamaan myös automatkustajia Vuosaari-Muuga-reitillä liikennöivällä m/s Sea Windillä 12.6. alkaen. Aiemmin m/s Sea Wind kuljetti pelkästään rahtia
Tallink laajensi erikoisristeilyiden kohdetarjontaansa kesällä. m/s Silja Europa teki yhteensä seitsemän erikoisristeilyä; neljä Visbyhyn, kolme Riikaan ja yhden risteilyn uuteen kohteeseen Maarianhaminaan.
Kesäkuussa Tallink Hotels avasti italiaisen Ristorante Flavoren Tallinkin pääkonttorin viereen.
Kesäkuussa aloitettiin käyttämään Tukholman satamassa sijaitsevan maasähkökeskuksen tuottaamaa energiaa Silja Serenadella ja Silja Symphonylla niiden satamassaolonsa aikana. Tarkoituksena oli vähentää laivojen ympäristökuormitusta ja minimoida päästöjen määrää satamassaoloaikana.
Heinäkuusssa laskettiin Suomen ja Viron välillä kulkevien laivojen myymälöissä lähes 700 tuotteen hintaa. Hintojen alennus johtui Viron hallituksen päätöksestä laskea alkoholin valmisteveroa 25 prosentilla heinäkuun alusta alkaen.
Syykuussa Tallink-konserni solmi franchise-sopimuksen Burger King -ravintolaketjun kanssa. Sopimuksen mukaan Tallinkilla on yksinoikeus ketjun ravintoloihin Virossa, Latviassa ja Liettuassa viiden vuoden ajan.
Tallinkin järjestämän nimikilpailun mukaan uusi Tallink Shuttle -laiva saa nimekseen m/s MyStar. Yhtiön järjestämään nimikilpailuun tuli lähes 3 000 ehdotusta.
Lokakuussa ilmoitettiin erikoisristeilyiden kohdetarjontasta kesällä 2020. m/s Silja Europan oli määrä tehdä yhteensä yhdeksän erikoisristeilyä; neljä Visbyhyn, kaksi Riikaan, yksi Maarianhaminaan ja uutuutena kaksi risteilyä Pietariin. Lisäksi m/s Isabellelle oli suunniteltu risteily Riiasta Visbyhyn.
Marraskuusssa Suomen Merimies-Unionin hallitus aloitti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakkoa tukevat toimet. Tukitoimet vaikuttivat Suomen lipun alla liikennöivään m/s Baltic Princessiin Turku-Tukholma-reitillä ja m/s Silja Serenadeen Helsinki-Tukholma-reitillä. Lähtöjä peruttiinn kokonaan 26.11. ja osittain 27.11.
Vuoden aikana Tallinkin Suomi -Ruotsi -liikenteessä (Silja Line) kuljettiin 2 894 494 matkustajaa, 158 699 henkilöautoa sekä 78 095 lastiyksikköä.
2020
Tammikuussa Tallink Silja ilmoitti kanta-asiakasohjelma Club Onen siirtyvän vaiheittain pois muovisesta kanta-asiakaskortista. Club One -kortit ovat käytettävissä mobiilikortin, laivaannousukortin -koodin tai väliaikaisen Club One -kortin muodossa.
m/s Silja Europa kävi telakoitavana Naantalissa. Teknisen telakoinnin aikana löydetyn vian ja varaosien saannin vuoksi telakointiaikaa jouduttiin jatkamaan. Viivästymisen ajana m/s Silja Europan matkat Helsinki-Tallinna-reitillä korvasi m/s Victoria I.
Helmikuussa Tallink-konserni allekirjoitti aiesopimuksen sijoitusyhtiö AS Infortarin sekä Tallinnan kaupungin kanssa Tallinnassa sijaitsevan Linnahallin kehittämisestä. Linnahallista aiotaan rakentaa kansainvälinen konferenssi- ja konserttikeskus, jossa on myös matkustajasatama, hotelli, liikekeskus, ravintoloita, kahviloita ja vapaa-ajan palveluita.
Koronavirus pysäytti Tallink-konsernin laivoja satamiin maaliskuussa. Ensin keskeytettiin Tallinna-Tukholma-reitin risteilyjen myynti 13.3. ja liikenne keskeytettiin kokonaan 15.3.
Ensin lopetettiin risteilyiden myynti Tallinna – Tukholma -reitillä ja pian sen jälkeen koko liikenne keskeytettiin. Seuraavana vuorossa oli Tukholma – Riika -reitin ja m/s Silja Europan ja m/s Starin liikenteen keskeyttäminen. Myös Tallinkin hotellit (pl. Tallink Express hotel) sulkivat ovensa Tallinnassa ja Riiassa. m/s Megastar, m/s Sea Wind ja m/s Regal Star jatkoivat liikennöintiä.
17.3. Tallink ja Viron Ulkoministeriö lähettivät m/s Romantikan Saksaan hakemaan takaisin kotimaihinsa Viron ja Latvian kansalaisia, jotka olivat jäänet jumiin Eurooppaan rajojen sulkeutumisesta johtuen. m/s Romantika liikennöi Riiasta Saksaan Sassnitzin satamaan ja sieltä takaisin Riikaan Latviaan.
Tallink m/s Star liikennöi Viron Paldiskin ja Saksan Sassnitzin välillä 19.3. – 18.4. varmistaakseen
tavaroiden kuljetuksen Viron ja Länsi-Euroopan välillä. Viron elinkeino- ja viestintäministeriö tuki liikennöintiä reitillä. Tämän jälkeen m/s Star siirtyi Helsingin Länsisatamaan odottamaan liikenteen aloittamista.
Suomen hallitusken 17.3. antaman Suomen rajat sulkevan päätöksen jälkeen Silja Linen Helsinki-Tukholma-reitin laivat m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony jäivät satamiin 19.3. ja liikenne reitillä keskeytettiin toistaiseksi. Turun laivoista m/s Galaxy ja m/s Baltic Princess jatkoivat rahdin kuljettamista ensin Turku -Kapellskär -reitillä ja 23.3. alukset siirtyivät kuljettamaan rahtia Turku – Långäs – Tukholma -reitille.
Suomen Huoltovarmuuskeskus tuki m/s Megastarin liikennettä Helsinki – Tallinna -reitillä ja m/s Baltic Princessin ja m/s Galaxyn liikennettä Turku – Långäs – Tukholma -reitillä, turvatakseen huoltovarmuuden kannalta tärkeät tavaravirrat Suomesta Ruotsiin Baltiaan ja sitä kautta Keski-Eurooppaan.
Tallinkin uusimman laivan MyStarin rakentaminen alkoi 6.4. perinteisellä metallinleikkausseremonialla. Uuden laivan on tarkoitus aloittaa liikennöinti tammikuussa 2022 Helsinki–Tallinna-reitillä. Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co valitiin vastaamaan uudisrakennuksen sisustussuunnittelusta.
Suomen hallitus pyysi varustamoja lopettamaan kaiken henkilöliikenteen matkustajalaivoilla Suomeen hidastaakseen koronavirusepidemian leviämisen. Tämän myötä Tallink Silja lopetti henkilömatkustajien lipun myynnin ajalla 11.4.-13.5.
m/s Silja Serenaden syksylle suunniteltu telakointi aikaistettiin koronavirustilanteen vuoksi huhtikuulle. Telakointi suoritettiin Turun korjaustelakalla Naantaliissa, jossa laivalle tehtiin teknisiä huoltotöitä.
Toukokuun puolivälissä valmistauduttiin matkustajien palaamiseen laivoille ja palvelujen asteittaiseen palauttamiseen matkustajien hyvinvoinnista huolehtien. m/s Star palautettiin liikenteeseen loppuviikon lähdöille.
Kesällä m/s Silja Serenade liikennöi Helsingistä Riikaan, m/s Victoria teki päiväristeilyjä Helsingistä Tallinnaan ja teki erikoisristeilyn Saarenmaalle ja m/s Baltic Queenilla testattiin Turku – Tallinna -reittiä. Silja Symphony puolestaan teki Ruotsin sisäisiä risteilyitä Tukholmasta Visbyhyn ja Höga Kustenille.
Syksyllä koronatilanteen huonontuessa liikennettä karsittiin minimiin ja laivat jäivät satamiin.
#vielämeristeilemme #inthistogether #wewillcruiseagain
2021
Alkuvuonna 2021 liikennöitiin vain huoltovarmuuden kannalta tärkeimmillä reiteillä Helsingistä Tallinnaan ja Turusta Tukholmaan.
Kesälle suunniteltuja risteilyitä peruttiin matkustusrajoitusten jatkuessa.
m/s Silja Serenade palasi liikenteeseen kesäkuussa. Ensin laiva teki yön yli risteilyjä Tallinnaan ja juhannuksesta lähtien päivä Maarianhaminassa -risteilyjä Helsingistä. m/s Silja Symphony puolestaan aloitti liikennöimisen heinäkuussa ja Tukholmasta risteiltiin Visbyhyn ja Ystadiin.
Kesäkuussa m/s Silja Europa ja vuokrattiin poliisien majoituslaivaksi G7-maiden kokoukseen Falmouthiin.
m/s Romantika ja m/s Victoria vuokrattiin Tanger MED Port Authority -yhtiölle heinäkuusta lokakuuhun asti.
Liikenne Tallinnasta Tukholmaan alkoi heinäkuussa m/s Baltic Queenilla.
Helsingin ja Tukholman välinen liikenne käynnistyi puolentoista vuoden tauon jälkeen elokuun alussa m/s Silja Serenadella ja m/s Silja Symphony palasi reitille elokuun lopussa.
Elokuussa Tallinkin uusi m/s MyStar kastettiin ja laskettiin vesille Rauman telakalla.
Lokakuussa Tallink vuokrasi m/s Silja Europan ja m/s Romantikan, Landry & Kling Global Cruise Servicesin kautta, Skotlantiin majoituskäyttöön Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferensiin (COP26).
2022
Vuosi alkoi laivojen liikennöintitauoilla, kun tammikuussa m/s Silja Europan, m/s Baltic Queenin ja m/s Silja Serenaden liikennöinti keskeytettiin. m/s Baltic Queen palasi liikenteeseen helmikuun puolivälissä ja m/s Silja Serenade ja m/s Silja Europa maaliskuun lopulla.
Maaliskuussa m/s Romantika vuokrattiin Holland Norway Linesille ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Huhtikuussa m/s Isabelle vuokrattiin Viron Sosiaaliministeriölle neljäksi kuukaudeksi tilapäiseen majoituskäyttöön Viroon saapuville ukrainalaisille pakolaisille.
Toukokuussa tuli kuluneeksi 65 vuotta Silja Linen perustamisesta.
Silja Linen Turun terminaali täytti 50 vuotta toukokuun lopulla ja Olympiaterminaali 70 vuotta heinäkuussa.
Heinäkuussa ilmoitettiin Victorian vuokraamisesta majoituskäyttöön Skotlantiin sekä m/s Silja Europan ja m/s Galaxyn vuokraamisesta majoituskäyttöön Hollantiin.
m/s Galaxyn poistuttua Turun linjalta siirtyi m/s Baltic Princess liikennöimään Kapellskäriin ja samalla lähtöaika Turusta aikaistui.
m/s MyStar aloitti Helsinki – Tallinna -reitillä joulukuussa.
2023
Tammikuussa m/s Star aloitti Helsinki – Tallinna -reitillä uudella light-konseptilla, mikä piti sisällänsä hitaamman aikataulun ja suppeammat palvelut. Huhtikuussa ilmoitettiin laivan vuokraamisesta Irish Ferriesille 20 kuukaudeksi, 2+2 vuoden jatko-optiolla sekä ostomahdollisuudella. m/s Starin viimeinen päivä Tallinkin liikenteessä oli 1.5. ja 5.5. lähtien laiva oli jo vuokrattu. Irish Ferries maalasi laivan omiin väreihinsä ja nimesi sen m/s Oscar Wildeksi.
m/s Silja Europan vuokrasopimusta jatkettiin ensin helmikuussa ja uudelleen toukokuussa. Lokakuussa ilmoitettiin laivan pysyvän Hollannissa ainakin vuoden 2024 loppuun asti.
Maaliskuussa m/s Galaxyn vuokrasopimusta jatkettiin ja huhtikuussa laiva liputettiin Latviaan. Syyskuussa ilmoitettiin vuokrasopimuksen jatkosta huhtikuuhun 2024 asti.
Huhtikuussa Tallink teki monivuotisen vuokrasopimuksen Isabelle-laivan vuokraamisesta kanadalaiselle Bridgemans Floatel LP/Bridgemans Services Group LP:lle. Vuokrasopimus alkoi 1.7., ja sopimukseen sisältyi myös ostomahdollisuus.
Kesäsesongin ajan m/s Baltic Princess liikennöi Turusta Tukholmaan ja syksyllä laiva palasi taas Kapellskärin -reitille.
Heinäkuun lopussa m/s Victoria palasi Skotlannista Tallinnaan ja lokakuun puolivälissä jatkuivat 22 tunnin risteilyt Helsingistä Tallinnaan.
Elokuussa Silja Serenaden parvekkeelliset Commodore-hytit saivat pilottiprojektissa Marimekko-sisustuksen.
Syyskuussa Holland Norway Lines BV asetettiin konkurssiin ja m/s Romantika palasi takaisin Tallinnaan.
2024
Tallinkin ja Silja Linen laivojen (pl. Tallink Shuttle) brändit yhdistettiin Tallink Silja Lineksi.
Tammikuun lopulla m/s Isabelle myytiin Bridgemans Services Group LP:n kyproslaiselle tytäryhtiölle.
m/s Victoria siirtyy kesän ajaksi Tallinna – Tukholma -reitille. Lisäksi laivalla tehdään 8 erikoisristeilyä Helsingistä/Tallinnasta Visbyhyn
Kuvat: Silja Linen arkisto & Valkeat Laivat