Kuva: Silja Linen arkistosta
Sea Containersin nopea SuperSeaCat Four asetettiin Silja Linen Helsinki – Tallinna-reitille. Laivan liikenteen aloitus ei onnistunutkaan helposti. Toukokuussa Merimies-unioni yritti pysäyttää aluksen Helsingin satamaan, koska alukseen ei saatu unionin hyväksymää työehtosopimusta. Alus pääsi kuitenkin jatkamaan matkaansa satamatyöjohtajien avustuksella lähes aikataulussaan.
Neptun Maritime muutti nimensä toukokuussa 2000 Silja Oyj Abp:ksi, koska konsernin liiketoiminta käsitti ainoastaan Silja Linen ja risteilyalukset, jotka oli vuokrattuna. Samana vuonna Vaasan liikenne lopetettiin kannattamattomana.
Uusi risteilykonsepti
Tammikuussa 2001 Silja Europa aloitti uudet elämysristeilyt Turusta Kapellskäriin. Uusi risteilykonsepti perustui matkustajien muuttuneisiin tarpeisiin. Kun kuluttajien ulottuvilla on entistä enemmän matkailupalveluja, on myös erottuminen kilpailijoista tärkeää. Kesäkausina alus liikennöi edelleen Turusta Tukholmaan.
Fennia myytiin maaliskuussa RG-Linelle ja Wasa Queen heinäkuussa Kaukoitään.
Taloudellinen nousu
Vuoden 2001 nettotulos oli 11 milj. euroa ja edellisvuoteen oli parannusta 16 milj. euroa. Matkustajaliikenteen kokonaismarkkinat Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä liikennöivillä lautoilla pienenivät 3 prosenttia. Silja Line kuljetti vuonna 2001 kaikkiaan 4 803 054 matkustajaa, eli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennyksestä 299 730 matkustajaa tai 6 prosenttiyksikköä johtui lopetetusta tappiollisesta Merenkurkun liikenteestä ja loput vuoden ensimmäisen neljänneksen vähentyneistä matkustajamääristä. Silja Linen markkinaosuus oli 30 prosenttia.
Sea Containers lisäsi omistustaan Siljassa
Toukokuussa 2002 NCC AB, Nordea AB, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, If Teollisuusvakuutus Oy, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola ja Fortum Oil and Gas Oy ilmoittivat halustaan myydä kaikki osakkeensa Silja Oyj Abp:ssa, yhteensä 25,32 % Sea Containersille. Kaupan seurauksena Sea Containersin osakeomistus nousi 75,32 %:iin.
Kesäkuussa Silja Opera aloitti risteilyliikenteen Helsingistä Visbyyn, Tallinnaan sekä syksyllä Riikaan. Silja Operan oli tarkoitus risteillä syyskaudella Pietariin, mutta Venäjän muuttuneen viisumikäytännön vuoksi laivan keula käännettiin kohti Riikaa.
Elokuussa 2002 Sea Containers omisti jo 97,17% Silja Oyj:stä ja marraskuussa Silja Oyj Abp:n hallitus päätti hakea osakkeiden julkisen noteerauksen lopettamista Helsingin Pörssissä. Tammikuussa Silja Line Oy:n sulautui emoyhtiöönsä Silja Oyj Abp:hen. Liikennettä markkinoitiin ja harjoitettiinn kuten aiemmin Silja Linen nimellä. Tammikuun loppupuolella Sea Containersin omistuksessa oli 100 % Silja Oyj Abp:n osakkeista.
Keväällä 2003 Silja Line asetti Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen SuperSeaCat Fourin sisaraluksen SuperSeaCat Threen. Näiden alusten ansioista matkustaja- sekä lastimäärän lisäys oli tuntuva Helsinki – Tallinna-liikenteessä.
Uudistettu laiva ja uudet reitit
Huhti-toukokuussa 2004 Finnjet uudistettiin Aker Finnyardsin telakalla Raumalla. Alukseen tehtiin huomattavia teknisiä uudistuksia ja parannuksia. Kansainvälisesti tunnettu risteilyalusten suunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto Partner Ship Design teki kokonaissuunnitelman Finnjetin matkustajatilojen uudistamiseksi. Yleisilme muuttui keskieurooppalaisten trendien mukaiseksi. GTS Finnjet siirtyi uudistuksen jälkeen kesäkuussa 2004 uudelle Rostock – Tallinna – Pietari-reitille. Liikenne lakkautettiin talven ajaksi.
Silja Opera risteili kesän Helsingistä Pietariin ja Visbyyn. Visbyn risteilyllä alus poikkesi Maarianhaminan kautta. Syksyllä Silja Opera suuntasi keulansa kohti Ruotsia ja risteili Tukholmasta Tallinnaan.
Kesällä 2005 Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen asetettiin kolmas SuperSeaCat -alus. Parhaimmillaan kesäsesongin aikana Silja tarjosi yhteensä 16 päivittäistä vuoroa Helsingistä ja Tallinnasta.
Kesäkauden jälkeen Finnjetin liikenne lopetettiin ja alus suuntasi Louisianan osavaltioon, Baton Rougeen, Mississippi-joen varrelle, n. 100 mailia New Orleansista ylävirtaan. Louisiana State University Health Science Center tarvitsi aluksen mahdollisimman nopeasti korvaamaan hirmumyrskyssä tuhoutuneita tilojaan. Finnjet palveli Baton Rougessa kesäkuuhun 2006 asti, jonka jälkeen alus riisuttiin Bahamalla.
Siljan emoyhtiö järjesteli lauttaliikennedivisioonaansa
Sea Containers Ltd. julkaisi marraskuussa 2005 lauttaliikennedivisioonaansa koskevan toimenpideohjelman, johon sisältyi päätös myydä tytäryhtiö Silja Oy Ab. Ostajaehdokkaina oli mm. Viking Line ja Tallink.
Silja keskitti toimintansa pääreiteilleen, Helsingin ja Tukholman, Turun ja Tukholman/ Kapellskärin väliseen liikenteeseen sekä Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen, jossa yhtiö oli pika-alusten markkinajohtaja.
Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivät Silja Serenade ja Silja Symphony telakoitiin alkuvuodesta 2006 ja niihin tehtiin merkittäviä muutostöitä, joiden kustannukset olivat yhteensä 16 miljoonaa euroa.
Toiminnan keskittämisen seurauksena ydinliiketoimintaa palvelemattomasta aluskalustosta luovuttiin. Risteilyalukset Walrus ja Silja Opera sekä gts Finnjet asetettiin myyntiin. Tytäryhtiö SeaWind Linen ropax-alus Star Wind myytiin.
Siljan maaorganisaation kustannukset sopeutettiin supistuvaan toimintaan. Yt-neuvottelut käynnistettiin lokakuun alussa, jolloin henkilöstövaikutuksiksi arvioitiin alustavasti 100–150 henkilön vähentämistarve. Silja Operan toiminnan lopettamisesta aiheutuvien vaikutusten piirissä oli lisäksi n. 400 työpaikkaa. Näitä vaikutuksia käsiteltiin Ruotsin yhteistoimintalakia vastaavan järjestelmän puitteissa. Tammikuussa 2006 lipputoimistot Tampereella ja Vaasassa suljettiin ja Turussa sekä Helsingissä ne muuttivat terminaaleihin. Meritalo Turussa myytiin ja Turun konttori muutti satamaan.
Silja 50 Action! -tehostamisohjelman tavoitteena oli saavuttaa yhteensä 23 miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2007 loppuun mennessä.
Tallink ja Silja yhdistivät voimansa Itämeren johtavaksi palveluyritykseksi
Kesäkuussa Tallink Grupp AS teki Sea Containers Ltd:n kanssa sopimuksen Silja Oy Ab:n myynnistä. Kauppahintana oli 450 miljoonaa euroa ja 5 miljoonaa Tallink Gruppin osaketta. Kaupan toteutuminen edellytti kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kaikkien kolmen maan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan heinäkuussa.
Kaupan myötä Silja Operan ja Finnjetin omistus siirtyi Sea Containers Ltd:lle joka jatkoi myös, kauppaan kuulumatonta, SuperSeaCat -liikennettä Helsingistä Tallinnaan.
Silja Oy Ab:n, Tallink Finland Oy:n sekä Superfast-liikenteen organisaatioiden yhdistämisestä aiheutuneet henkilöstövaikutuksia koskeneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työnantajaosapuolen ja henkilöstön edustajien välillä saatiin päätökseen lokakuun puolivälissä. Kolmen organisaation maatoimintojen yhdistäminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja eräiden toimintojen keskittäminen konsernitasolle aiheuttivat Suomessa henkilöstön vähentämistarpeen, joka oli yhteensä 128 henkilötyövuotta. Maaorganisaatioiden yhdistämisellä ei ollut vaikutusta merihenkilöstöön; alukset jatkoivat nykyisellä henkilöstöllä nykyisten lippujen alla.
Joulukuun alussa AS Tallink Gruppin tytäryhtiön Tallink Finland Oy:n ja Superfast-liikenteen toiminnot sulautettiin tytäryhtiö Silja Oy Ab:hen. Yhtiö sai uudeksi nimekseen Tallink Silja Oy. Muodostettavasta yrityksestä tuli risteily- ja matkustajaliikenteen markkinajohtaja Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Saksan reiteillään ja merkittävä Itämeren rahtiliikennevarustamo. Liikennettä Suomen ja Ruotsin välillä jatkettiin Silja Line -tuotemerkin alla. Muita reittejä hoidetaan Tallink -tuotemerkillä.
Uusia laivoja Turussa
Heinäkuussa 2008 Silja Festival lopetti liikennöimisen Silja Line -tuotemerkin alla ja Tallinkin pari vuotta vanha Galaxy siirtyi Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitille. Silja Festival jatkoi liikennöintiä Tallinkin laivastossa Tukholma-Riika -reitillä.
Syksyllä 2009 Silja Europan peräsinakseli vaurioitui ja alus jouduttiin telakoimaan Puolassa. Kesken pikkujoulusesongin Tallinkin uusi Baltic Queen siirrettiin Tallinna-Tukholma -linjalta hoitamaan Silja Europan vuorot.
Säästötoimet jatkuivat
Taloudellisen taantuman rasittaessa yhtiön tulosta merkittävästi oli edessä keväällä 2009 aloitettujen säästötoimenpiteiden tehostaminen. Konsernin johtoryhmä päätti leikata jäsentensä palkkoja 1.8.2009 alkaen 20 prosentilla. Lisäksi Viron maaorganisaatiossa sekä eräissä muissa yksiköissä toteutettiin 5–15 prosentin leikkauksia palkkoihin.
Suomessa Tallink Silja Oy tehosti myös säästötoimiaan ja joutui aloittamaan yhteistoiminta-neuvottelut, jotka koskivat koko maahenkilöstöä Suomessa, Ahvenanmaan toimintoja lukuun ottamatta. Neuvotteluiden piirissä oli Suomen maaorganisaatiossa 550 henkilöä.
Tehtävien suunniteltu uudelleenjärjestely, siirtäminen tai lakkauttaminen vähensi työvoiman tarvetta Suomen maaorganisaatiossa ja 77 työntekijää irtisanottiin. Valtaosa irtisanotuista eli 54 työntekijää oli pääkaupunkiseudulta. Viidennes irtisanotuista oli työskennellyt Turussa. Irtisanomiset kohdistuvat ennen kaikkea puhelinmyyntiin ja konttoritoimintoihin. Irtisanomisten lisäksi Tallink Silja lomautti Mikkelin toimipisteensä 50 työntekijää kuukaudeksi talven aikana.
