Kuva: Silja Linen arkistosta
Ruotsinlaivat – De Samseglande Finlandsbåtarna
Siljan hylje on jo melkein 60-vuotias. Sen syntymisestä 1960-luvun lopulla oli mukana sekä onnea, oivallusta että määrätietoista työtä. Hylje syntyi Ruotsissa ja ui lahden yli Suomen puolelle vartuttuaan ensin riittävästi pitkää matkaa varten…
Nykyään Silja Linen nimellä tunnetussa yhtiössä oli alun alkaen kolmen eri varustamon ja niiden yhteisen tytäryhtiön aluksia. Varustamot olivat Bore, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (nyk. Tallink Silja Oy) ja Svea sekä tytär Siljavarustamo. Markkinoinnissa käytettiin nimeä Ruotsinlaivat ja Ruotsin puolella De Samseglande Finlandsbåtarna.
Nimet olivat pitkiä eivätkä erottaneet valkoisia laivoja Viking Linjan nimellä seilanneesta kilpailijasta. Jotain oli tehtävä.
Sielusta tuli hylje
Vuonna 1967 tähän tarpeeseen syntyi hylje – puolivahingossa, sanaleikin pohjalta. Varustamojen Suomen ja Ruotsin markkinoinnin yhteisessä ideapalaverissa joku lausui suurin piirtein näin: ”Kuka voisi tuoda jotain lohtua janoiselle sielulle”. Sielu on ruotsiksi själ ja lausutaan saaristossa kuten hylje säl.
Paikalla ollut visuaalinen suunnittelija ryhtyi heti lausahduksen kuultua saman tien piirtämään paperille hyljettä ja – siinähän se oli, Siljan hylje! Aluksi hylje oli mainoksissa varsin eläväinen; se uiskenteli laivojen ympärillä, hyppi vedessä, puki aurinkolastikin silmilleen…
Sama merkki, eri muodot
Hylje alkoi elää omaa elämäänsä molemmin puolin lahtea; silmän iskut olivat Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa, linjaviivat toisaalla paksumpia, toisaalla ohuempia. Visuaalisilla suunnittelijoilla oli oma näkemyksensä molemmissa maissa.
Yhteinen etu oli kuitenkin täsmälleen sama merkki. Siksi Suomen ja Ruotsin markkinoinnin yhteisessä kokouksessa 1960-70 luvun vaihteessa molempien maiden visualistit suljettiin samaan huoneeseen sillä ukaasilla, ettei ulos ollut tulemista ennen kuin paperilla oli yksi hylje-merkki ja sen alla molempien suunnittelijoiden allekirjoitukset.
Suomen Viki Kaltala ja Ruotsin Janne Sjöström istuivatkin sitkeästi puolitoista päivää – ilman hyvää yhteistä kieltä, lähes pelkästään kahvin voimalla – kunnes paperilla oli yksi yhteinen Siljan hylje.
Nuorena nukkunut
1970-luvun vaihteessa otettiin mainontaan myös uusi nimi, Silja Line. Silja oli jo aiemmin ollut autolautta-toimintaa harjoittavan tytäryhtiön nimenä ja sen oli antanut silloinen toimitusjohtaja Nils Wetterstein, F.E. Sillanpään inspiroimana.
Hylje ja nimi Silja Line otettiin Suomessa hyvin vastaan. Kolmessa vuodessa jo yli 70% suomalaisista yhdisti hylkeen Itämeren valkoisiin laivoihin. Hyvä tunnettavuus oli saavutettu erittäin nopeasti. Tänä päivänä hylje tunnetaan lähes sataprosenttisesti kautta maan.
Muutoksen aika
Tallink Silja uudisti sen kahden pääbrändinsä Tallinkin ja Silja Linen visuaalista ilmettä touko-kesäkuussa 2012. Uuden visuaalisen ilmeen kautta yritys pyrki entisestään vahvistamaan innovatiivista otetta tekemiseen.
Molempien brändien peruslinjaukset pysyivät ennallaan, mutta yleisilmettä muokattiin modernimmaksi ja innovatiivisemmaksi. Visuaalisen ilmeen muutokset koskivat kirjasintyyppejä, värimaailmaa sekä Tallinkin ja Silja Linen bränditunnusten käyttöä. Helposti tunnistettava Tallinkin aaltomainen logo sekä Silja Linen perinteinen hyljesymboli säilyivät tärkeänä osana yrityksen visuaalista ilmettä.
Suomessa hylkeen korvaaminen uudella herätti paljon keskustelua ja monien mielestä hylkeen hymy hyytyi uuden logon myötä.
Hyljekin hymyilee uudistuksista
Silja Symphonyn ja Silja Serenaden uudistuksien myötä myös Silja Linen logo muuttui ja Itämeren viihdyttävimmän risteilyelämyksen tunnistaa nynyään iloisesti hymyilevästä hylkeestä.
Vuoden 2014 alussa mainonnassa käytetty hymyilevä hylje on syyskuusta 2014 lähtien osa Silja Linen virallista logoa, korvaten samalla vuonna 2012 käyttöön otetun hylkeen.
(Lähde: Merellä, Lehti Siljan kanta-asiakkaille 3/93 ja Tallink Silja Oy)