Kuva: Silja Linen arkistosta


Vuonna 1936, entisen varastorakennuksen perustuksille, rakennettiin moderni matkustajaterminaali. Terminaalissa oli poliisi, tulli, tilava odotushalli, kahvila-ravintola, sanomalehtinurkkaus, lipunmyynti, matkatavarasäilytys sekä vessat miehille ja naisille.

Toisen maailmansodan jälkeinen matkustajalaivaliikenne Helsingistä Tallinnaan käynnistyi vuonna 1965. Lähes neljännesvuosisadan pysähdyksissä olleen liikenteen aloittivat FÅA:n höyrylaivat Wellamo ja Silja II sekä Estonian Steamship Companyn m/s Vanemuine.

Estonian Steamship Companyn Tallinn korvasi Vanemuinen vuonna 1968. Tallinn liikennöi ainoana matkustajalaivana Helsingin ja Tallinnan välillä vuoteen 1980.

Silja Cruisesin Ilmatar risteili kesällä 1978 ja 1979 Helsingistä Tallinnaan. Tallinnan risteilyt olivat viisumivapaita, mikä edellytti liikkumista järjestetyn ohjelman puitteissa ja ryhmissä oppaan johdolla.

Tallinnaan saavuttaessa ja poistuessa laivalta passi luovutettiin laiturilla olleille rajavartioston edustajille, jotka antoivat matkustajalle numerolla varustetun kortin eli “propuskan”. Palatessaan laivalle matkustajat saivat passinsa esittämällä “propuskan” Vaihto tehtiin joka kerran maihin mentäessä ja sieltä tultaessa.

Satamaterminaalissa pystyi vaihtamaan valuuttaa laivan saavuttua. Neuvostoliiton valuutan tuominen ja sen vieminen pois maasta oli ehdottomasti kielletty, jonka vuoksi ylimääräiset ruplat oli vaihdettava takaisin länsivaluutaksi ennen laivan lähtöä.

Matkustajilla oli mahdollisuus tehdä edullisia ostoksia “Turist” -myymälässä, jossa myytiin mm. matkamuistoja, äänilevyjä, turkiksia, kameroita, alkoholijuomia, savukkeita, koruja jne. Ostokset maksettiin länsivaluutalla.

Tallinna Merekaubasadamassa aloitettiin vuonna 1978 matkustajaterminaalin saneeraus. Jo heinäkuussa 1979 vietettiin uuden matkustajaterminaalin (Reisiterminal A) avajaisia osoitteessa Sadama 25-2.

Lähes koko 1980-luvun ajan Estonian Shipping Companyn Georg Ots oli ainoa vakituinen laiva Helsinki – Tallinna -linjalla. Tallinnan ja Helsingin välinen liikenne alkoi vilkastua 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton tiukka kontrolli alkoi hellittää. Eniten kasvuun vaikutti kuitenkin Viron itsenäistyminen vuonna 1991.

Sally Line aloitti 1980-luvun lopulla, viisumivapaat 24 tunnin risteilyt Helsingistä Tallinnaan Sally Albatrossilla. Sally Albatrossin tuhouduttua tulipalossa liikennettä jatkettiin Sally Clipperillä sekä Sally Caravellellä.

Siljan käytössä olleet terminaalit:
Reisiterminal A
Reisiterminal B
Reisiterminal D

Tallinkin käytössä oleva terminaali:
Reisiterminal D

Tallinkin käytössä olleet terminaalit:
Reisiterminal A
Reisiterminal B

Lisätietoja:
Port of Tallinn

Tallinna D-terminaali 2005
D-terminaalin lähtöselvitys 2005.
Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat
Silja Seaport Shop
Silja Seaport Shop 2006.
Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat