Hanko, Länsisatama

Hangon Länsisatama on perustettu vuonna 1873. Se on Suomen eteläisin satama, ja sijaintinsa sekä lauhan meri-ilmastonsa ansiosta maamme ensimmäinen talvisatama, ja vuosikymmeniä ainoa, joka oli avoinna ympäri vuoden.

Rautatie ja oma asema Hankoon saatiinvuonna 1873 ja sataman ja aseman ympärille perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874.

Hankoniemi on osa jääkaudella muodostunutta Salpausselän harjua, pitkä, kapea niemi, joka kurkottaa Itämerelle. Koko Hangon historia kietoutuu mereen. Ensimmäisen kerran Hanko mainitaan Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin reittikuvauksessa 1200-luvulta, satamapaikkana nimeltä Hangethe. Ikivanha suomenkielinen nimitys Hankoniemelle on Kumionpää, hylkeen pää.

Purjelaivojen aikakaudesta ja merenkulun perinteistä kertovat Tulliniemen edustalla sijaitsevan Hauensuolen kallioihin 1500-luvulta lähtien kaiverretut noin 650 kuvaa, kirjoitusta ja aatelisvaakunaa. Kaiverrukset syntyivät niinä pitkinä päivinä, jolloin saarten suojassa odotettiin suotuisia tuulia seuraaville merimatkoille. Hankoniemen edustalla on käyty myös monia tunnettuja meritaisteluita.

Siirtolaisuus 1880 – 1930
FÅA:n matkustajaliikenne alkoi 1890-luvulla siirtolaisuuden vaikutuksesta. Tarvittiin laivoja kuljettamaan suomalaissiirtolaiset Englantiin, mistä he jatkoivat isoilla valtamerihöyryillä Pohjois-Amerikkaan. FÅA:n ensimmäiset matkustaja-alukset olivat S/S Urania ja S/S Astraea. Yhtiön ylpeys, matkustaja-alus S/S Titania valmistui vuonna 1908. Siinä oli hyttipaikat yli 700 matkustajalle – ennätys, joka lyötiin vasta 1970-luvulla yhtiön aluksissa.

Vuosina 1880-1930 yli 250 000 siirtolaista lähti Hangon sataman kautta Englantiin, ja sieltä edelleen Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan. Siirtolaisuudessa oli omat aaltonsa. Eniten Hangosta oli Amerikkaan lähtijöitä vuosina 1909–1914. Tuolloin lähtijöitä oli yhteensä 100 000

Voinvienti
Siirtolaislaivoilla kuljetettiin myös voita, siitä muistuttaa edelleen Voimakasiini, jossa nykään satamakonttori sijaitsee. Matkustajaliikennettä satamasta oli 1870-luvulta toiseen maailmansotaan asti ja jonkun verran sen jälkeenkin.

Kun Hangosta tuli voiviennin tärkein satama, voinviejät halusivat, että Länsisatamaan saataisiin ajanmukainen voimakasiini. Uusi voimakasiin rakennettiin Korkeasaarelle vuosina 1907-1909.Suunnittelija oli arkkitehti, professori Gustaf Nyström ja makasiinin rakensi kaupunki. Rakennus on verhottu squared rubble graniittimuurauksella. Hangon voimakasiini on Suomen ensimmäinen rakennus, jossa käytettiin ennalta valmistettuja betonielementtejä. Jäähdytys- ja lämmityslaitteet toimitti ja asensi Aktiebolaget Högfors Bruk ja Wattolan Puuhiomo sekä Aktiebolaget Atlas Kööpenhaminasta.

Voimakasiinin pinta-ala on 3900 m². Kun voimakasiini rakennettiin, laskettiin siellä käsiteltävän 400 000 kg voita. Valion siirtäessä voiviennin Turkuun vuonna 1932, käytettiin makasiinia emmentaljuuston varastona vuoteen 1990 saakka, jolloin makasiini suljettiin. Vuonna 1994 aloitettiin rakennuksen korjaaminen.

Sotavuodet
Hanko oli sijaintinsa vuoksi tapahtumien keskipisteessä ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1918 Hangon satama toimi sotasatamana.

Toisen maailmansodan aikana, alkuvuodesta 1940 Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilastukikohdaksi talvisodan rauhanehtoja noudattaen. Vuokra-aika oli 30 vuotta, mutta jatkosodan jälkeen joulukuussa 1941 hankolaiset pääsivät palaamaan kotikaupunkiinsa sitä jälleenrakentamaan.

Vientiä sotien jälkeen
Hanko tunnettiin pitkään nimenomaan autokuljetuksista, vaikka rinnalla kasvoivatkin myös paperinvienti, kumipyörä- ja konttiliikenne. Parhaimmillaan Hangon kautta kulki jopa puolimiljoona autoa vuodessa, lähinnä Venäjälle.

Matkustajaliikenne Saksaan
Vuonna 2000 Kreikkalainen Superfast Ferries ilmoitti aloittavansa liikenteen Hangosta Rostockiin keväällä 2001. Sopimus Hangon sataman kanssa oli tehty viideksi vuodeksi.

Henkilöliikenteen aloittaminen edellytti sataman liikennejärjestelyjen lisäksi uuden laituripaikan ja matkustajaterminaalin rakentamista. Matkustajaterminaali sijoitettiin Länsisatamassa sijaitsevaan vanhaan Voimakasiiniin, josta terminaali käyttöön tarvittiin vain noin puolet.

Matkustajaliikenteen edellyttämien investointien kokonaisarvoksi laskettiin noin yhdeksän miljoonaa markkaa.

Superfastin liikenne alkoi toukokuussa 2001 m/s Superfast VII -aluksella. m/s Superfast VIII aloitti reitillä heinäkuussa 2001.

Kolmas laiva reitillä aloitti helmikuussa 2002, kun m/s Superfast X valmistui. Huhtikuussa 2002 liikenne m/s Superfast X-aluksen osalta päätyi.

m/s Superfast IX liikennöi Hangosta keväällä 2004, muiden linjalla olevien alusten telakointien ajan. Kolmantena laivana reitillä alus aloitti marraskuussa 2005. Samaan aikaan Superfastille pohdittiin liikenteen siirtämistä Hangosta Helsinkiin.

Virolainen AS Tallink Grupp osti Superfastin Itämeren liikenteen keväällä 2006. Laivat alkoivat pysähtymään huhtikuusta lähtien Paldiskissa matkalla Rostockiin ja Rostockista. Paldiskin pysähdyksestä luovuttiin kesäkuussa 2006. Syynä tähän oli kohonneet palkkakustannukset, joita kompensoitiin satamamaksujen ja polttoainekulujen säästöllä.

Marraskuussa 2006 Tallink ilmoitti siirtävänsä Superfastin liikenteen Hangosta Helsinkiin. Liikenne Hangosta päättyi joulukuun lopulla.

Osoite:
Länsisatama, 10900 Hanko

Pikalinkit:
● Laivasto
● Satamat

Lisätietoja:
● Hangon Satama – Hangö Hamn