Generated by All in One SEO v4.8.8, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Valkeat Laivat

Meri on edelleen sininen ja kauneimmat laivat valkoisia

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://laivat.valkeatlaivat.net/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Sivut

- [Tervetuloa valkeiden laivojen matkaan](https://laivat.valkeatlaivat.net/) - Valkeat Laivat - Meri on edelleen sininen ja kauneimmat laivat valkoisia - Silja Linen nykyiset ja vanhat laivat - - Siljavarustamo - Siljarederiet - Historia
- [Helsinki, Makasiiniterminaali (M4)](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-makasiiniterminaali/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Makasiiniterminaali sijaitsi Eteläsatamassa, Kauppahallin vieressä. Risto-Veikko Luukkosen suunnittelema rakennus otettiin käyttöön vuonna 1960. Makasiiniterminaali rakennettiin alun perin varastoksi 1960, mutta 1990 osa siitä muutettiin matkustajaterminaaliksi. Matkustajaterminaalia on myöhemmin laajennettu usein, mutta osa rakennuksesta oli varastotilana.Makasiiniterminaalista lähtivät avovesikautena pika-alukset Tallinnaan. Tallinkin pika-alukset liikennöivät makasiiniterminaalista vuoteen 1997 asti. Liikennettä kantosiipialuksilla jatkoi
- [Un homme et une femme](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/un-homme-et-une-femme/) - Silja Linen tunnusmusiikki on alkuperältään ranskalaisen Francis Lain säveltämä teema elokuvasta Mies ja nainen (ransk. Un homme et une femme) vuodelta 1966.
- [Tallinna, Reisiterminal D](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tallinna-reisiterminal-d/) - Tallinna - D-terminaalista liikennöivät Tallink Silja Line laivat Tallinna - Helsinki ja Tallinna -Tukholma -reiteillä.
- [Paldiski, Lõunasadam](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/paldiski-lounasadam/) - Paldiski - Tallink Silja Line liikennöi Paldiski - Kapellskär -reitillä m/s Superfast IX:lla.
- [Kapellskär](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/kapellskar/) - Kapellskär - Tallink Silja Line liikennöi Kapellskär - Paldiski -reitillä m/s Superfast IX:lla.
- [Långnäs](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/langnas/) - Långnäs - Tallink Silja Linen Baltic Pricess pysähtyy Långäsin satamassa yöllä matkalla Turusta Tukholmaan.
- [Maarianhamina, Länsisatama](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/maarianhamina-lansisatama/) - Maarianhamina - Mariehamn - Tallink Silja Linen laivoilla pääsee Maarianhaminasta Turkuun, Helsinkiin, Tallinnaan ja Tukholmaan.
- [Helsinki, Länsisatama](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-lansisatama/) - Länsiterminaali 2 - Länsiterminaali 2:sta liikennöivät Tallink Shuttle ja Tallink Silja Linen laivat Tallinaan. Terminaalista on useita lähtöjä päivässä
- [Helsinki, Olympiaterminaali](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-olympiaterminaali/) - Olympiaterminaali - Helsingin Olympiaterminaalista liikennöivät Helsinki – Tukholma -reitillä Tallink Silja Linen alukset Silja Symphony ja Silja Serenade.
- [Turku, Silja-terminaali](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/turku-silja-terminaali/) - Silja-Terminaali on rakennettu vuonna 1972 - Silja Linen Turun terminaalista liikennöi Baltic Princessa Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.
- [Tukholma, Värtahamnen](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tukholma-vartahamnen/) - Värtan - Satamasta liikennöivät Tallink Silja Linen laivat Helsinkiin, Ahvenanmaalle, Turkuun ja Tallinnaan. Silja Linen liikenne satamasta alkoi 1965.
- [Satamat](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/) - Satamat ja terminaalit > Helsinki - Turku - Tukholma - Maarianhamina - Långnäs - Tallinna - Paldiski - Kapellskär
- [Finska Ångfartygs Aktiebolaget - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/finska-angfartygs-aktiebolaget-suomen-hoyrylaiva-osakeyhtio/) - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1883 ja vuonna 1976 yhtiö vaihtoi nimekseen Effoa. Nykyään yhtiö tunnetaan nimellä Tallink Silja Oy
- [m/s Baltic Princess](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/baltic-princess/) - Tallink Silja Linen Baltic Princess liikennöi Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Laiva on rakennettu vuonna 2008 Aker Yardsin Helsingin telakalla.
- [m/s Silja Serenade](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/silja-serenade/) - Silja Serenade on rakennettu Masa-Yardsin telakalla ja se liikennöi Tallink Silja Linen Helsinki - Tukholma reitillä yhdessä sisaralus Silja Symphoyn kanssa.
- [m/s Silja Symphony](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/silja-symphony/) - Silja Symphony on rakennettu Masa-Yardsin telakalla ja se liikennöi Tallink Silja Linen Helsinki - Tukholma reitillä yhdessä sisaralus Silja Serenaden kanssa.
- [Olipa kerran hylje...](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/olipa-kerran-hylje/) - Siljan logo on ollut hylje vuodesta 1968 lähtien. Silja Linen ensimmäinen hylje-logo on vuodelta 1970 ja sitä uudistettiin vuonna 1972, 2012 ja 2014.
- [Silja Linen aikamatka](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/silja-linen-aikamatka/) - Silja Linen historia - Oy Siljavarustamo perustettiin Turussa vuonna 1957- Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet - Oy Silja Line Ab - Tallink Silja Oy
- [Laivasto](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/) - m/s Silja SerenadeHelsinki - Maarianhamina - Tukholma m/s Silja SymphonyHelsinki - Maarianhamina - Tukholma m/s Baltic PrincessTurku - Långnäs/Maarianhamina - Tukholma m/s Victoria IHelsinki – Tallinna m/s MegastarHelsinki – Tallinna m/s MyStarHelsinki – Tallinna m/s Baltic QueenTallinna – Maarianhamina – Tukholma m/s Superfast IXPaldiski – Kapellskär m/s RomantikaVuokrattu Madar Maritime Companylle. m/s Silja EuropaVuokrattu Slaapschepen Public BV:llemajoituslaivaksi Hollantiin. m/s Galaxy IVuokrattu Slaapschepen Public BV:llemajoituslaivaksi Hollantiin. Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset Vuokratut alukset
- [m/s Sailor](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/sailor/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Ro-ro-lastilautta [table id=94 /] 01.03.1984Alus tilattiin Finncarriesin liikennettä varten.15.01.1986Kölinlasku31.10.1986Laskettiin vesille. 12.05.1987Doris Sundström kastoi aluksen m/s Finnsailoriksi. 21.10.1987Luovutettiin Neste Oy:lle ja asetettiin Finncarriesin liikenteeseen Helsigin ja Lyypekin välille. 26.01.1989Myytiin "Partrederi Finnsailor"-yhtiölle. 15.03.1994Myytiin Finnlines Oy:lle. 12.02.1996Saapui Turun korjaustelakalle uudistettavaksi, alukselle rakennettiin mm. uusia hyttejä peräkannelle. 17.04.1996Asetettiin Helsinki - Norrköping -reitille. 17.12.1996Siirrettiin
- [m/s Megastar](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/megastar/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=92 /] 11.12.2014AS Tallink Grupp ja Meyer Turku Oy allekirjoittivat aiesopimuksen ympäristöystävällisen matkustaja-autolautan rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin väliseen reittiliikenteeseen. Laivan arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 2 000 miestyövuotta. 27.02.2015AS Tallink Grupp tilasi aluksen Meyer Turku Oy:ltä ja alus oli määrä
- [m/s Regal Star](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/regal-star/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Ro-ro-lastilautta [table id=93 /] 1993Alus laskettiin vesille Pietarissa, mutta työt lopetettiin ennen valmistumista. 1997Aluksen keskeneräinen runko myytiin italialaiselle Palumba S.p.A -telakalle, joka rakensi aluksen valmiiksi.01.12.1999Kahden vuoden rakennustyöt saatiin päätökseen ja laiva sai RINA-luokituksen matkustajien ja vaarallisen rahdin kuljettamiseen, kansainväliseen navigointiin ja jääluokkaan 03.2000Luovutettiin italialaiselle MCL S.r.l.-yhtiölle, joka asetti sen
- [Sea Containers Ltd.](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/sea-containers-ltd/) - Kuva: Silja Linen arkistosta James B. Sherwood perusti Sea Containersin vuonna 1965. Yhtiön liikeideana oli vuokrata teräksisiä kontteja valtamerikuljetuksiin. Aluksi yhtiö vuokrasi standardikokoisia teräskontteja kuivarahtia varten ja myöhemmin toiminta laajeni myös kylmä- ja erikoiskonttien vuokraamiseen. Yhtiö hankki omistukseensa myös pieniä konttialuksia, joilla pystyi liikennöimään Lähi-idän pieniin satamiin. Laivaston ja erikoistumisen ansiosta tulos kasvoi, vaikka maailmanlaajuinen
- [AS Tallink Grupp](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/as-tallink-grupp/) - Kuva: Tallinkin arkistosta Estonian Shipping CompanyVuonna 1960 perustettiin Tallinnaan neuvostoliittolainen valtiollinen varustamo Estonskoje Morskoje Parokhodstvo, englanniksi Estonian Shipping Company (ESCO). Matkustajaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä ESCO aloitti vuonna 1965 m/s Vanemuinella. Säännöllinen ympärivuotinen liikenne aloitettiin 1968 m/s Tallinnalla, joka palveli reitillä kunnes se korvattiin 1980 uudella m/s Georg Otsilla. Tallink perustetaan yhteisyrityksenäTallinkin historia alkaa vuodesta
- [Matkustajaliikenteen vaiheita](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/matkustajaliikenteen-vaiheita/) - Stockholms Rederi AB Svea Finska Ångfartygs Aktiebolaget – Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö Ångfartygs Aktiebolaget Bore – Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore Matkustaminen vuosisatojen vaihteessa Yhteisliikennevarustamoiden aika alkaa Matkustajaliikenne käynnistyy sotien jälkeen Silja Linen aikamatka Rederi Ab Sally JBT / Svea Management SeaWind Line & SeaRail Sea Containers Ltd. AS Tallink Grupp Pikkukuvat: Silja Linen ja Tallinkin arkistosta
- [m/s Frans Suell / Silja Scandinavia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/m-s-frans-suell-silja-scandinavia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=83 /] Liikennöi, Frans Suell -nimisenä, Silja Line Eurowayn Malmö - Travemünde - Lyypekki -reitillä ajalla 1.6.1993 - 31.8.1993 ja Kööpenhamina - Malmö - Travemünde - Lyypekki -reitillä ajalla 1.9.1993 - 12.3.1994. Liikennöi, Silja Scandinavia -nimisenä, Silja Linen Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitillä ajalla 31.3.1994 - 4.4.1997. Omistaja:
- [m/s Sea Wind](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/seawind/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Ro-ro-lasti/juna/matkustajalautta [table id=91 /] 01.11.1971Laskettiin vesille Svealandiksi kastettuna. 17.03.1972Luovutettiin Stockholms Rederi Ab Svean omistamalle Linjebuss International Ab:lle. Asetettiin Trave Linesin liikenteeseen Helsingborg - Travemünde -reitille. 1977Rahdattiin Lion Ferrylle, Saga Linjenin Malmö - Travemünde -reitille. 24.11.1981Stockholms Rederi Ab Svea siirtyi Johnson Line Ab:n omistukseen. 07.01.1983Myytiin Scandinavian Ferry Line Ab:lle. 1983Siirrettiin
- [m/s Silja Star](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/silja-star/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=81 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitillä ajalla 7.5. - 18.11.1990. Liikennöi Wasa Linen liikenteessä, Wasa King -nimisenä, ajalla 15.2.1991 - 30.12.1992. Upposi, Estonia-nimisenä, matkallaan Tallinnasta Tukholmaan 28.9.1994. Omistaja: Partrederiet för Wasa King Aika Siljan liikenteessä: 7.5. - 18.11.1990 Siljan Turun laivat
- [s/s Regin](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/regin/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=62 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - Norrtälje -reitillä ajalla 1.6. - 12.9.1960. Omistaja: Stockholms Rederi AB Svea Aika Siljan liikenteessä: 1.6.1960 - 12.9.1960 Siljan Turun laivat
- [hsc SuperSeaCat One](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/36-superseacat-one/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=56 /] 03.1997 Laskettiin vesille. 05.1997 Luovutettiin Hoverspeed Ltd:lle, SuperSeaCat One -nimisenä. SuperSeaCat on suuri ja nopeakulkuinen yksirunkoinen laiva. Matkustaminen SuperSeaCatilla on mukavampaa kuin katamaraanilla T-foil vakaajajärjestelmän ja sadan metrin pituuden ansiosta. SuperSeaCatin on luonut nopeudesta ja muotoilusta tunnettu toimisto, Pininfarina. 16.08.1997 Asetettiin SeaCat -liikenteeseen Göteborg -
- [hsc SuperSeaCat Three](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/35-superseacat-three/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=55 /] 03.1999 Luovutettiin Sea Containers Ltd:lle, SuperSeaCat Three -nimisenä. SuperSeaCat on suuri ja nopeakulkuinen yksirunkoinen laiva. Matkustaminen SuperSeaCatilla on mukavampaa kuin katamaraanilla T-foil vakaajajärjestelmän ja sadan metrin pituuden ansiosta. SuperSeaCatin on luonut nopeudesta ja muotoilusta tunnettu toimisto, Pininfarina. 04.08.1999 Asetettiin Isle of Man Steam Packet Companyn
- [hsc SeaCat Danmark](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/34-seacat-danmark/) - Kuva: Marko Stampehl Matkustaja-autolautta (katamaraani) [table id=54 /] 01.1991 Laskettiin vesille. 07.1991 Luovutettiin, Hoverspeed Belgium -nimisenä, englantilaiselle Hoverspeedille (Sea Containers Group). 15.02.1992 Nimettiin telakalla Hoverspeed Boulogneksi. 10.03.1992 Saapui Englantiin. 18.03.1992 Asetettiin Dover - Calais -reitille, liikennöi myös Folkstone - Boulogne -reitillä. 04.1993 Aloitti liikennöimisen Stranraer - Larne -reitillä. 31.05.1993 Sai nimekseen Sea Catamaran Danmark ja
- [hsc SuperSeaCat Four](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/33-superseacat-four/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=53 /] 05.1999 Luovutettiin Sea Containers Ltd:lle, SuperSeaCat Four -nimisenä. Alusta oli suunniteltu liikenteeseen Brindisi - Cesme -reitille, mutta Sea Containers hylkäsi suunnitelmat. Alus jäi riisuttuna La Speziaan. SuperSeaCat on suuri ja nopeakulkuinen yksirunkoinen laiva. Matkustaminen SuperSeaCatilla on mukavampaa kuin katamaraanilla T-foil vakaajajärjestelmän ja sadan metrin pituuden
- [m/s Sally Albatross / Silja Opera](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/31-sally-albatross/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva (ex. Matkustaja-autolautta) [table id=52 /] 22.12.1978 Rederi Ab Sally tilasi aluksen Oy Wärtsilä Ab:ltä. 20.03.1980 Solveig Eriksson kastoi aluksen Viking Sagaksi, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 26.06.1980 Luovutettiin Rederi Ab Sallylle. 27.06.1980 Asetettiin Viking Linen Helsinki - Tukholma -reitille. 16.06.1982 Myytiin Suomen Yritysrahoitus Oy:lle, joka vuokrasi aluksen Rederi Ab Sallylle. 29.04.1986
- [GTS Finnjet](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/28-finnjet/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=51 /] 05.12.1973 Enso-Gutzeit Oy tilasi aluksen Wärtsilän telakalta, Finnlines Oy:n liikenteeseen, työnimellä Finnjet. 02.05.1975 Kölinlasku. 24.03.1976 Hitsausletkupalo rakenteilla olevan aluksen keulapotkurihuoneessa, ei vaurioita. 28.03.1976 Laskettiin vesille. 22.11.1976 Suurpaloharjoitus rakenteilla olevalla laivalla. 09.12.1976 Lähti 4 vuorokauden koematkalle Helsingistä. 01.03.1977 Lähti Helsingistä Kielin telakalle pohjan maalaukseen. 28.04.1977 Rouva Annikki Mattila
- [m/s Wellamo / Silja Festival](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/27-wellamo/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=50 /] 13.04.1983 Johnson Line AB tilasi aluksen. Sopimus siirrettiin kuitenkin rakennusvaiheessa Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:lle. 22.05.1984 Kölinlasku. 15.03.1985 Laskettiin vesille. 13.11.1985 Koeajolla. 09.01.1986 Rouva Pirkko Työläjärvi kastoi aluksen Wellamoksi, jonka jälkeen se luovutettiin Effoa - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle, Silja Linen liikenteeseen. 10.01.1986 Asetettiin Turku - Maarianhamina -
- [m/s Svea / Silja Karneval](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/26-svea/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=49 /] 13.04.1983 Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy tilasi aluksen. Sopimus siirrettiin kuitenkin rakennusvaiheessa Johnson Line AB:lle. 03.01.1984 Laivan rakentaminen aloitettiin. 12.04.1984 Kölinlasku. 28.09.1984 Laskettiin vesille. 08.02.1985 Koeajolla 11.2. asti. 07.05.1985 Rouva Birgit Nilsson kastoi aluksen Sveaksi, jonka jälkeen se luovutettiin Svea Line (Finland) Ab:lle, joka rahtasi aluksen miehittämättömänä
- [m/s Silvia Regina](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/25-silvia-regina/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=48 /] 12.06.1979 Stockholms Rederi AB Svea tilasi aluksen. Alukselle suunniteltiin nimeä Silja Star. 22.04.1980 Kölinlasku. 21.10.1980 Laskettiin vesille Oy Wärtsilä Ab:n Pernon telakalla, josta hinattiin Turun vanhalle telakalle, Aurajoen suulle, varusteltavaksi. 10.1980 Myytiin Suomen Yritysrahoitus Oy:lle. 16.04.1981 Kahden päivän koeajolla. 28.04.1981 Ruotsin kuningatar Silvia kastoi aluksen Silvia Reginaksi.
- [m/s Finlandia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/24-finlandia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=47 /] 12.06.1979 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö tilasi aluksen. Alukselle suunniteltiin nimeä Skandia. 18.02.1980 Kölinlasku. 25.07.1980 Laskettiin vesille Oy Wärtsilä Ab:n Pernon telakalla, josta hinattiin Turun vanhalle telakalle, Aurajoen suulle, varusteltavaksi. 03.1981 Aalborg Værft -telakalla pohjan maalauksessa. 27.03.1981 Luovutettiin Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:lle. 30.03.1981 Rouva Tellervo Koivisto kastoi aluksen
- [m/s Bore Star / Silja Star /         Wasa Queen](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/23-bore-star/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=46 /] 04.06.1973 Jokainen Silja Linen osakasvarustamo tilasi Ranskasta oman identtisen aluksen. 30.01.1975 Laskettiin vesille. 02.12.1975 Rouva Irma von Rettig kastoi aluksen Bore Stariksi, jonka jälkeen se luovutettiin Höyrylaiva Osakeyhtiö Borelle. 04.12.1975 Rahdattiin Finnlines-varustamolle, markkinointinimellä Finnpartner. Asetettiin risteilyliikenteeseen Kanariansaarille sekä Afrikan länsirannikolle. 06.12.1975 Lähti Nantesista Agadiriin. 11.12.1975 Lähti ensimmäiselle
- [m/s Wellamo / Svea Corona](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/22-wellamo/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=45 /] 04.06.1973 Jokainen Silja Linen osakasvarustamo tilasi Ranskasta oman identtisen aluksen. 23.04.1974 Kölinlasku. 15.09.1975 Laskettiin vesille. 09.07.1975 Luovutettiin Suomen Höyrylaiva Oy:lle. 10.07.1975 Lähti kohti Helsinkiä, mukanaan 24 varaosaa Svea Coronaan. 14.07.1975 Saapui Helsinkiin. 17.07.1975 Rouva Hilkka Honkajuuri kastoi aluksen Wellamoksi, jonka jälkeen se asetettiin Helsinki - Tukholma -reitille.
- [m/s Svea Corona](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/21-svea-corona/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=44 /] 04.06.1973Jokainen Silja Linen osakasvarustamo tilasi Ranskasta oman identtisen aluksen. 18.02.1974Kölinlasku. 19.07.1974Laskettiin vesille. 19.07.1974Koeajo. 19.05.1975Luovutettiin Stockholms Rederi AB Svealle. Lähti Nantesista kohti Tukholmaa. 23.05.1975Saapui Tukholmaan ja kastettiin Svea Coronaksi. 24.05.1975"Avoimet ovet" laivalla Tukholmassa, jonka jälkeen lähti ensimmäiselle matkalleen kohti Helsinkiä. 10.06.1975Telakoitiin Valmet Oy:n Vuosaaren telakalla. Korjattiin epäkunnossa ollut
- [m/s Bore I / Skandia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/20-bore_1/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=43 /] 28.08.1969Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet tilasi aluksen Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakalta ja sen oli määrä valmistua toukokuussa 1972. 26.10.1971Sopimus siirrettiin Höyrylaiva Oy Borelle ja rakennustyöt Turkuun. 27.04.1972Kölinlasku. 11.07.1972Vuorineuvoksetar Disan von Rettig kastoi aluksen Bore I:ksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 15.03.1973Luovutettiin Airistolla Oy Silja Line Ab:lle
- [m/s Svea Regina / Regina](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/19-svea_regina/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=41/] 03.01.1970Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Ranskasta, mutta sopimus siirrettiin myöhemmin Stockholms Rederi Ab Svealle. 02.06.1971Kölinlasku. 03.12.1971Laskettiin vesille. 26.05.1972Rouva Ingegerd Hägglöf kastoi aluksen Svea Reginaksi, jonka jälkeen se luovutettiin Stockholms Rederi Ab Svealle, Silja Linen liikenteeseen. 30.05.1972Saapui Tukholmaan Nybrovikenille. 06.06.1972Saapui ensimmäisen kerran Helsinkiin ja päätti lopullisesti höyrylaivakauden
- [m/s Silvia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/18-silvia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=42 /] 25.03.1970Oy Siljavarustamo tilasi aluksen Uudenkaupungin telakalta. 25.01.1971Kölinlasku 08.11.1971Terttu Petterson kastoi aluksen Silviaksi, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 07.03.1972Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. 08.03.1972Asetettiin liikennöinnin Turusta Norrtäljeen ja Tukholmaan sekä Uudestakaupungista Norrtäljeen. 07.04.1972Aluksen omistaja vaihtoi nimekseen Oy Silja Line Ab. 01.09.1973Aluksen omistus siirtyi Höyrylaiva Oy Borelle. 25.10.1973Myytiin
- [m/s Aallotar (2)](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/17-aallotar/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=40 /] 03.01.1970Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Ranskasta, mutta sopimus siirrettiin myöhemmin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle. 29.03.1971Kölinlasku. 23.07.1971Vapaaherratar Gustavine Langenskiöld antoi alukselle nimen Aallotar, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 17.02.1972Luovutettiin Suomen Höyrylaiva Oy:lle, Silja Linen liikenteeseen. 18.02.1972Lähti telakalta Lontoon, Amsterdamin ja Hampurin kautta kohti Helsinkiä. 28.02.1972Saapui ensimmäisen kerran
- [s/s Aallotar (1)](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/16-aallotar/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=39 /] 29.01.1952Rouva Alli Paasikivi antoi alukselle nimen Aallotar, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 11.06.1952Luovutettiin Suomen Höyrylaiva Oy - Finska Ångfartygs Ab:lle. 19.06.1952Saapui ensimmäisen kerran Helsingin Olympialaituriin jolloin vihittiin käyttöön uusi matkustajalaituri paviljonkeineen. Samana päivänä kello 19 Aallotar lähti ensimmäisen kerran Tukholmaan. Aallotar liikennöi kesäisin Helsinki - Tukholma -reitillä
- [m/s Holmia (2)](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/15-holmia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=38 /] 21.04.1969Siljavarustamo tilasi aluksen Kristiansands Mekaniska Verksteder -telakalta. 09.01.1971Laskettiin vesille. 03.04.1971Nimettiin Holmiaksi. 19.04.1971Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. 20.04.1971Saapui ensimmäisen kerran Turkuun, asetettiin välittömästi Turku - Ahvenanmaa - Norrtälje -reitille. Kerran viikossa alus kuljetti vientiautoja Uudestakaupungista Norrtäljeen. 07.04.1972Aluksen omistaja vaihtoi nimekseen Oy Silja Line Ab. 01.10.1972Lopetti liikennöimisen. 13.10.1972Sopimus
- [m/s Floria (2)](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/14-floria/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=37 /] 15.10.1968Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakalta, mutta se myytiin rakennusvaiheen aikana Suomen Höyrylaiva Oy:lle. 25.04.1969Kölinlasku. 28.08.1969Rouva Maja Wetterstein kastoi aluksen Floriaksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 10.04.1970Luovutettiin Suomen Höyrylaiva Oy:lle. Floria oli ensimmäinen laiva, jossa mastoon nostettiin Silja Linen hyljelippu. 13.04.1970Asetettiin
- [m/s Ilmatar](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/13-ilmatar/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=36 /] 14.07.1962Suomen Höyrylaiva Oy tilasi aluksen Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakalta. 29.10.1963Rouva Sylvi Kekkonen antoi alukselle nimen Ilmatar, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 15.06.1964Luovutettiin Suomen Höyrylaiva Oy:lle. 23.06.1964Asetettiin Helsinki - Tukholma/Skeppsbron -reitille. 30.06.1964Siirrettiin Tukholma/Skeppsbron - Turku -reitille. 16.08.1964Siirrettiin Tukholma/Skeppsbron - Maarianhamina - Turku -reitille. 09.05.1965Poissa liikenteestä 15.5. asti.
- [s/s Svea Jarl](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/12-svea-jarl/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=35 /] 31.12.1959Rederi för Sten Sture (Stockholms Rederi AB Svea) tilasi aluksen Finnbodan telakalta. 02.12.1960Kölinlasku. 05.10.1961Estelle Bernadotte kastoi aluksen Svea Jarliksi. 16.10.1961Laskettiin vesille. 24.03.1962Koeajolla. 12.04.1962Luovutettiin Stockholms Rederi AB Svealle. 21.04.1962Asetettiin Turku Maarianhamina - Tukholma/Skeppsbron -reitille. 18.09.1962Maarianhaminan kautta aloitettiin poikkeamaan ainoastaan maanantaisin. 06.01.1963Maarianhaminassa aloitettiin poikkeamaan ainoastaan sunnuntaisin. 11.01.1963Jäi pois liikenteestä
- [s/s Bore](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/11-bore/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=34 /] 25.09.1958Kölinlasku. 19.03.1959Rouva Irma (Kim) von Rettig kastoi aluksen Boreksi, jonka jälkeen alus laskettiin vesille. 05.04.1960Luovutettiin Höyrylaiva Oy Borelle. Lähti Oskarshamnsista koematkalle kohti Nynäshamnia. 06.04.1960Lähti Nynäshamnista kohti Turkua. 12.04.1960Aloitti liikennöimisen Turusta Maarianhaminan kautta Tukholman Skeppsbronille. 18.09.1962Maarianhaminan kautta aloitettiin poikkeamaan ainoastaan maanantaisin. 06.01.1963Maarianhaminassa aloitettiin poikkeamaan ainoastaan sunnuntaisin. 20.05.1963Aloitti liikennöimään
- [s/s Birger Jarl](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/10-birger-jarl/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=33 /] 22.06.1950Stockholms Rederi AB Svea tilasi aluksen. 16.01.1951Kölinlasku 15.01.1953Rouva Margit Hagander kastoi aluksen Birger Jarliksi, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 04.06.1953Luovutettiin Stockholms Rederi AB Svealle koeajon jälkeen. 09.06.1953Aloitti liikennöimään Tukholma - Helsinki -reitillä. Talvikausina alus liikennöi Tukholmasta Maarianhaminan kautta Turkuun. 17.08.1967Sai pohjakosketuksen Husön eteläpuolella, 16 solmun vauhdilla. 24.10.1969Riisuttiin
- [s/s Bore III](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/09-bore-3/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=32 /] 09.1952Rouva Disan von Rettig antoi alukselle nimeksi Bore III, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 10.12.1952Luovutettiin Ångfartygs Ab Borelle. 12.12.1952Lähti telakalta kohti Turkua. 19.12.1952Asetettiin Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitille. 23.03.1957Omistaja vaihtoi nimensä Höyrylaiva Oy Boreksi. 12.05.1960Siirrettiin Helsinki - Tukholma -reitille. 06.09.1960Siirrettiin Tukholma - Maarianhamina - Turku -reitille.
- [m/s Botnia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/08-botnia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=31 /] 10.12.1965Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet tilasi aluksen Wärtsilän Hietalahden telakalta. 09.06.1966Kölinlasku. 02.03.1967Rouva Disan von Rettig kastoi aluksen Botniaksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 30.10.1967Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. 01.11.1967Asetettiin Turku - Maarianhamina/Långnäs - Norrtälje -reitille. 02.11.1967Esittelytilaisuus Tukholman Skeppsbronilla. 15.11.1967Siirrettiin Turku - Långnäs - Norrtälje -reitille. 05.12.1967Siirrettiin
- [m/s Fennia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/07-fennia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=30 /] 01.07.1964Siljavarustamo tilasi aluksen Öresundsvarvetilta. 07.04.1965Kölinlasku. 28.10.1965Rouva Gunni Krogius kastoi aluksen Fenniaksi, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 27.04.1966Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. Lähti Landskronasta Kööpenhaminan kautta Tukholmaan. 29.04.1966Saapui Tukholmaan. 30.04.1966Esittelymatkalla Helsingissä. 07.05.1966Aloitti liikennöimisen Turusta Tukholmaan, Värtanin satamaan. 16.10.1966Ajoi yöllä karille Bogskärin luona, noin kilometrin verran väylästä sivussa.
- [m/s Holmia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/06-holmia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=29 /] 23.04.1959Lion Ferry tilasi alunperin aluksen A/S Helsingör Skipsvaerft og Maskinbyggeri -telakalta, mutta se rakennettiinkin Århusin -telakalla. 31.08.1959Kölinlasku. 19.01.1960Kasteessa alus sai nimekseen Prins Bertil, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. Aluksen kummina toimi prinssi Bertil, Hallandin herttua. 08.06.1960Koeajolla. 12.06.1960Luovutettiin ruotsalaiselle AB Bonnieföretagenille, Lion Ferry AB:n liikenteeseen. Alus maksoi 14,1
- [m/s Floria](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/05-floria/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Kuivalastilaiva [table id=28 /] 19.09.1963Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Laivateollisuuden telakalta. 11.03.1964Kölinlasku. 01.07.1964Maja Wetterstein kastoi aluksen Floriaksi ja laskettiin vesille. 17.09.1964Koeajolla. 26.09.1964Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. 30.09.1964Asetettiin rahtiliikenteeseen Turku - Tukholma (Norra Hammarbyhamnen) -reitille. 24.07.1967Myytiin turkulaiselle Partrederi Floria:lle, joka rahtasi aluksen takaisin Oy Siljavarustamolle. 04.08.1969Sai nimekseen Gloria. 13.08.1969Sai
- [m/s Nordia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/04-nordia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=27 /] 02.11.1960Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Wärtsilän Hietalahden telakalta. 25.03.1961Kölinlasku. 24.10.1961Rouva Elsa Högberg kastoi aluksen Nordiaksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 03.05.1962Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. Luovutusristeily kutsuvieraille järjestettiin Helsingin edustalla. 07.05.1962Asetettiin Turun ja Norrtäljen väliseen liikenteeseen. 20.01.1963Matkalla Norrtäljestä Maarianhaminaan alus ajoi yöllä 14 -
- [m/s Skandia](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/03-skandia/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=26 /] 23.12.1959Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Wärtsilän Hietalahden telakalta. 18.05.1960Kölinlasku. 28.11.1960Rouva Violet Erkko kastoi aluksen Skandiaksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku. 10.05.1961Luovutettiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. Luovutuksen jälkeen alus teki esittelyristeilyn reitillä Helsinki - Tukholma - Norrtälje - Maarianhamina - Turku. 28.05.1961Asetettiin Turku - Maarianhamina
- [s/s Warjo](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/02-warjo/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Kuivalastilaiva [table id=25 /] 26.09.1927Sai kasteessa nimekseen Warjo, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 29.10.1927Luovutettiin Stockholms Rederi AB Svealle. 12.09.1927Pidennettiin 4,65 metrillä. 02.05.1957Neuvottelut aluksen myynnistä Oy Siljavarustamolle. Sopimuksen tekemistä jatkettiin vielä 9.5.1957. 03.06.1957Myytiin Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab:lle. Asetettiin rahtiliikenteeseen Helsinki - Tukholma (Norra Hammarbyhamnen) -reitille. Liikennöi myös Turku - Västerås -reitillä.
- [s/s Silja](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/01-silja/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=24 /] 1913Stockholms Rederi AB Svea tilasi aluksen. 07.07.1915Luovutettiin Stockholms Rederi AB Svealle, Heimdall -nimisenä. 08.07.1915Saapui Tukholmaan ja asetettiin Tukholman ja Lyypekin väliseen liikenteeseen. Myöhemmin alus liikennöi myös Tukholmasta Helsinkiin ja Turkuun. 08.09.1929Ajoi karille Tukholman lähistöllä ja upposi. Vain piippu ja mastot jäivät vedenpinnan yläpuolelle. 10.1929Nostettiin ja korjattiin. 1930Jatkoi
- [Tallinkin käytössä olleet satamat](https://laivat.valkeatlaivat.net/tallinkin-kaytossa-olleet-satamat/) - Helsinki● Makasiiniterminaali (M4)● Olympiaterminaali● Länsiterminaali T1● Vuosaari Hanko, Länsisatama Turku, Silja-terminaali Tukholma● Frihamnen Visby Tallinna● A-terminaali● B-terminaali Muuga Riika, Pasažieru osta Pietari, Morskoy Voksal Rostock Sassnitz, Mukran Tallinkin satamat Silja Linen satamat Silja Linen käytössä olleet satamat
- [m/s Galaxy I](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/galaxy/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=20 /] 28.10.2004Tallink tilasi aluksen Aker Finnyardsilta. 21.04.2005Kölinlasku. 01.12.2005Johanna-lisebel Järvelill antoi kasteessa alukselle nimen Galaxy, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 30.03.2006Koeajolla 1.4. asti. 18.04.2006Luovutettiin kyproslaiselle Tallink Sea Line Ltd. -yhtiölle (AS Tallink Grupp:in tytäryhtiö). 26.04.2006Saapui Tallinnaan. 29.04.2006Koematkalla Helsingissä. 01.05.2006Tilausristeily Helsingistä Tallinnaan. 02.05.2006Asetettiin liikenteeseen Helsinki - Tallinna -reitille.
- [m/s Silja Europa](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/32-silja-europa/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=57 /] 06.10.1989 Rederi AB Slite tilasi aluksen Viking Linen Helsinki - Tukholma -reitille. 06.12.1991 Kölinlasku. Laivan rungon osia rakennettiin myös Neptun Industrie Rosctock GmbH:n telakalla. 22.01.1993 464 miljoonaa Saksan markkaa maksanut Europa osoittautui valuuttakurssien heilahtelun vuoksi satoja miljoonia kruunuja aiottua kalliimmaksi, eivätkä rahoittajat antaneen hankkeelle lisää varoja. Rederi
- [m/s Romantika](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/romantika/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=87 /] 30.08.2000Tallink tilasi aluksen Aker Finnyardsin telakalta. Alus oli ensimmäinen Tallinkin tilaama uudisrakennus ja sen rakentaminen maksoi 136 miljoonaa euroa. 23.05.2001Kölinlasku. 14.12.2001Nele Helen Pant antoi kasteessa laivalle nimeksi Romantika, jonka jälkeen oli vesillelaskun vuoro. 10.05.2002 Luovutettiin Tallink Ltd:lle. 15.05.2002Lähti telakalta Tallinnaan, jonka jälkeen laivaa esiteltiin Tallinnassa,
- [m/s Superfast IX](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/superfast-9/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=95 /] 18.11.2000Laskettiin vesille. 8.1.2002Luovutettiin kreikkalaiselle Superfast Ferries S.A. -varustamolle 10.01.2002Asetettiin Rostock - Södertälje reitille. 11.01.2002Therese Alshammar kastoi aluksen Södertäljessä. 20.04.2002Liikenne lopetettiin kannattamattomana. 21.04.2002Riisuttin Howaltswerke Deutsche Werft -telakalla Kielissä. 17.05.2002Asettettiin Rosyth - Zeebrugge -reitille. 02.2004Saapui Fosen Mekaniske Verksteder -telakalle Norjaan uudistettavaksi. 14.03.2004Siirrettiin Hanko - Rostock -reitille, linjalla
- [m/s Baltic Queen](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/38-baltic-queen/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=58 /] 11.04.2007 Tallink tilasi aluksen Aker Finnyardsilta. 22.04.2008 Kölinlasku. 12.05.2008 Mea Mehtonen kastoi aluksen Baltic Queeniksi, jonka jälkeen se laskettiin vesille. 16.04.2009 Luovutettiin AS Tallink Gruppille. 18.04.2009 Lähti Raumalta kohti Tallinnaa. 23.04.2009 Avoimet ovet Tallinnan satamassa. 24.04.2009 Asetettiin Tallinna - Maarianhamina - Tukholma -reitille. 26.11.2009 Siirrettiin
- [m/s MyStar](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/mystar/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=96 /] 18.10.2018AS Tallink Grupp ja Rauma Marine Constructions Oy (RMC) allekirjoittivat aiesopimuksen uuden Shuttle-pikalaivan rakentamisesta Helsinki–Tallinna-reitille. Rakennushankkeen arvo arvioitiin 250 miljoonaa euroa ja laiva rakennetaan Rauman telakalla. Laivan arvioitiin valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä. Hankkeen työllistävä vaikutus telakalle arvioitiin olevan noin 1500 henkilötyövuotta. 27.03.2019AS Tallink Grupp ja
- [m/s Victoria I](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/victoria-1/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=88 /] 15.10.2002Tallink tilasi aluksen Aker Finnyardsin telakalta. Laivan rakentaminen tuli maksamaan 150 miljoonaa euroa. 11.03.2003Kölinlasku. 16.10.2003Ilon Wikland antoi laivalle kasteessa nimeksi Victoria, jonka jälkeen oli vesillelaskun vuoro. 02.2004Koeajolla. 21.02.2004Telakoitiin Naantalissa laivan rungossa olevan vuodon takia. 09.03.2004Luovutettiin Victoria I -nimisenä Tallink Victory Line Ltd:lle (AS Tallink Grupp)
- [Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/silja-linen-liikenteessa-kulkeneet-alukset/) - s/s Silja1957 - 1961 s/s Warjo1957 - 1964 m/s Skandia (1)1961 - 1974 m/s Nordia1962 - 1974 m/s Floria (1)1964 - 1970 m/s Holmia (1)1965 - 1971 m/s Fennia1966 - 19841993 - 2000 m/s Botnia1967 - 1975 s/s Bore III1970 - 1976 s/s Birger Jarl1970 - 1973 s/s Bore1970 - 1976 s/s Svea Jarl1970 -
- [Tietoa sivustosta](https://laivat.valkeatlaivat.net/tietoa-sivuista/) - Kuva: Valkeat Laivat / AK Blogin takanaOlen Sami Koski ja toivotan teidät tervetulleeksi valkeiden laivojen matkaan. Olen syntynyt 1970-luvun lopulla Jyväskylässä, missä myös ensimmäiset vuoteni asuin. 1980-luvun loppupuolella muutimme Helsinkiin ja sieltä vuotta myöhemmin Espooseen. Peruskoulun jälkeen suuntasin takaisin Jyväskylään ja aloitin ravintola-alan opinnot, jonka jälkeen opiskelin vielä elintarvikealaa. Vuosituhannen vaihteessa muutin töiden perässä pääkaupunkiseudulle ja tänne
- [JBT / Svea Management](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/jbt-svea-management/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Johnson Baltic TrafficmanagementVuonna 1988 perustettiin Johnson Baltic Trafficmanagement (JBT) Silja Linen tytäryhtiöksi. JBT:n tehtävänä oli hoitaa Nordström & Thulinin lukuun Gotlannin ja ja Ruotsin mantereen toimilupaliikennettä. Toimeksianto käsitti matkustaja-autolauttojen liikennöinnin sekä catering-, varaus- ja terminaalitoiminnot. Yhtiö harjoitti myös vuoteen 1992 saakka satamatoimintaa Nynäshamnissa. Vuonna 1992 JBT:stä tuli Svea Managementin tytäryhtiö ja
- [Rederi Ab Sally](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/rederi-ab-sally/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Algot Johanssonin 27.12.1937 perustama Rederi Ab Sally oli aikoinaan yksi Suomen merkittävimmistä tankkerivarustamoista ja yksi Viking Linen osakasvarustamoista. Rederi AB Sally ajautui huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä. Lopulta yhtiö joutuikin pääasiallisen velkojansa Yhdyspankin haltuun. Pankki myi haltuunsa joutuneen varustamon vuonna 1987 varustamoyhtiö EffJohnille, joka oli Silja Linen osakasvarustamoiden Effoan ja Johnson
- [SeaWind Line & SeaRail](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/seawind-line-searail/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Silja Line suunnitteli 1980-luvun lopulla raiteiden rakentamista m/s Svean ja m/s Wellamon autokansille, mutta suunnitelmat hylättiin, kun vuonna 1988 perustettiin Silja Linen tytäryhtiöksi SeaWind Line. SeaWind Line harjoitti toimintaansa itsenäisesti ja oli täysin erillään Silja Linesta, joka omisti yhtiöstä 100 prosenttia. SeaWind Linen konsepti perustui junien, rekka-autojen ja henkilöautojen kuljetukseen. Matkustajia
- [Ota yhteyttä](https://laivat.valkeatlaivat.net/ota-yhteytta/)
- [m/s Star I](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/star/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=89 /] 01.08.2005Tallink tilasi aluksen Aker Yardsilta. Laiva suunniteltiin Raumalla, jossa hoidettiin myös sen terästuotatanto. Valmiit lohkot kuljetettiin proomuilla Helsingin telakalle, jossa laivan rakennus alkoi toukokuun lopulla 2006. 110 miljoonan euron arvoiseen sopimukseen sisältyi optio myös toisesta aluksesta, jota ei kuitenkaan koskaan hyödynnetty 30.05.2006Kölinlasku Aker Yardsin Helsingin
- [Merellä](https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/) - [table id= /97] Asian ytimessä Silja Serenadella 4.4.-6.4.2025 Kupliva viiniristeily Baltic Princessillä 28.3.-29.3.2025 Viisi vinkkiä Baltic Princessin risteilylle Uudistunut Baltic Princess Turusta päiväksi Tukholmaan 17.2.-19.2.2025 Vuodenvaihde Silja Symphonylla 30.12.2024-1.1.2025 Testissä uusi Menu Nordic - Risteily Silja Serenadella 4.10. - 6.10.2024 Beat Boat Festival Italyn tunnelmissa Silja Symphonylla 13.9. - 15.9.2024 Laivabongausta & aurinkoa kesäisellä Itämerellä
- [Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöstä Tallink Siljaksi](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/suomen-hoyrylaiva-osakeyhtiosta-tallink-siljaksi/) - 1871 Vuonna 1871 perustettiin Rederi AB Svea, joka oli vanhin niistä kolmesta yhtiöstä, jotka myöhemmin perustivat Yhteisliikennevarustamot ja sen myötä Silja Linen. Vuonna 1907 yritys osti Stockholms Ångfartygs AB:n. Myyjän toiveena oli, että Stockholm -nimi säilyisi, jonka vuoksi päätettiin Rederi AB Svea nimetä uudelleen Stockholms Rederi AB Sveaksi. 1883 Finska Ångfartygs A/B (vuodesta 1937 Suomen
- [Reitit](https://laivat.valkeatlaivat.net/reitit/) - Helsinki - Maarianhamina - Tukholma m/s Silja Serenadem/s Silja Symphony Helsinki - Tallinna m/s Victoria Im/s MyStarm/s Megastar Turku - Långnäs / Maarianhamina - Tukholma m/s Baltic Princess Tallinna - Maarianhamina - Tukholma m/s Baltic Queen Paldiski - Kapellskär m/s Superfast IX Siljavarustamon reitit (1957 - 1969) Silja Linen reitit (1970 - 2023)
- [m/s Isabelle](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/isabelle/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Matkustaja-autolautta [table id=90 /] 06.03.1986SF-Line Ab tilasi aluksen. 15.09.1987Kölinlasku. 13.08.1988Laskettiin vesille. 06.05.1989Sai kasteessa nimen Isabella. 15.06.1989Luovutettiin SF-Line Ab:lle. 20.06.1989Lähti telakalta Splitistä kohti Porin Mäntyluotoa. 03.07.1989Saapui Mäntyluotoon, jossa alusta esiteltiin kutsuvieraille. 04.07.1989Asetettiin Viking Linen liikenteeseen Naantali - Tukholma -reitille. 13.08.1990Siirrettiin Helsinki - Muuga (Tallinna) -reitille. 19915. kannella sijaitsevan autokannen tilalle
- [Hanko, Länsisatama](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/hanko-lansisatama/) - Kuva: Jani Nousiainen / Matkustajalaivat.com Hangon Länsisatama on perustettu vuonna 1873. Se on Suomen eteläisin satama, ja sijaintinsa sekä lauhan meri-ilmastonsa ansiosta maamme ensimmäinen talvisatama, ja vuosikymmeniä ainoa, joka oli avoinna ympäri vuoden.Rautatie ja oma asema Hankoon saatiinvuonna 1873 ja sataman ja aseman ympärille perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874. Hankoniemi on osa jääkaudella muodostunutta Salpausselän harjua, pitkä,
- [Visby](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/visby/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Visbyn satama on Gotlannin suurin satama. Satamasta on lauttayhteys Oskarshamniin tai Nynäshamniin. Visby on kesäaikaan suosittu risteilyalusten pysähtymispaikka. Silja Linellä oli vuosina 1988 - 1997, tytäryhtiö JBT:n (Johnson Baltic Trafficmanagement) kautta, operatiivinen vastuu N&T Gotlandslinjenin toimilupaliikenteessä Gotlannin ja Ruotsin mantereen välillä. JBT hoiti kahden matkustajalautan liikennöinnin sekä catering-, varaus-
- [Vielä me risteilemme](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/viela-me-risteilemme/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Uusi vuosikymmen alkoi maailmanlaajuisen pandemian merkeissä, jonka vuoksi laivaliikenne pysähtyi melkein kokonaan maaliskuun puolivälissä. Suomen hallitusken 17.3.2020 antaman Suomen rajat sulkevan päätöksen jälkeen Silja Linen Helsinki-Tukholma-reitin laivat Silja Serenade ja Silja Symphony jäivät satamiin 19.3.2020 ja liikenne reitillä keskeytettiin toistaiseksi. Turun laivoista m/s Galaxy ja m/s Baltic Princess jatkoivat
- [Kohti uusia haasteita](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/kohti-uusia-haasteita/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Maaliskuussa 2010 julkaistiin Valittujen Palojen tekemän Luotetuin Merkki -tutkimuksen tulokset. Kyselyssä suomalaiset kuluttajat valitsivat Silja Linen seitsemättä kertaa Suomen luotetuimmaksi laivayhtiöksi ja risteilyn järjestäjäksi. Silja Line arvioitiin luotetuimmaksi myös seuraavana vuonna tehdyssä kyselyssä. Matkustajaennätyksiä rikottiinTallink-konserni teki matkustajaennätyksen heinäkuussa 2010. Yhtiö kuljetti yhteensä yli 1,09 miljoonaa matkustajaa, mikä on neljä
- [Uudet tuulet puhaltavat](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/uudet-tuulet-puhaltavat/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Sea Containersin nopea SuperSeaCat Four asetettiin Silja Linen Helsinki - Tallinna-reitille. Laivan liikenteen aloitus ei onnistunutkaan helposti. Toukokuussa Merimies-unioni yritti pysäyttää aluksen Helsingin satamaan, koska alukseen ei saatu unionin hyväksymää työehtosopimusta. Alus pääsi kuitenkin jatkamaan matkaansa satamatyöjohtajien avustuksella lähes aikataulussaan. Neptun Maritime muutti nimensä toukokuussa 2000 Silja Oyj Abp:ksi, koska konsernin
- [Loistoristeilijöiden ja tappiovuosien aikakausi](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/loistoristeilijoiden-ja-tappiovuosien-aikakausi/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Vuonna 1990 ruotsalainen Nordstjernan -konserni, johon Johnson Line kuului, täytti 100 vuotta. Vuoden aikana Johnson Linen matkustajaliikenne ja Effoa yhdistyivät Oy EffJohn Ab:ksi. Näin toteutui jo useita vuosia aikaisemmin syntynyt visio. Saman vuoden huhtikuussa Birgitta Ulfsson kastoi ensimmäisen Silja Linen uudisrakennuksista Silja Serenadeksi. Kastejuhla vietettiin 140 metrin pituisella Promenadella. Silja Serenade
- [Valkeat kaunottaret saapuvat](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/valkeat-kaunottaret-saapuvat/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Suomessa vallitsi keväällä 1980 laaja laivaliikennelakko ja kun sitä seurasi myöhemmin myötätuntolakko Ruotsissa, laivaliikenne pysähtyi kokonaan. Myös kaukoristeilyt loppuivat ja kesällä 1980 Ilmatar palveli viimeisen kerran Silja Linea Helsinki - Tukholma-linjalla. Lakon vuoksi Silja Linen liikennemäärät putosivat kahdeksan prosenttia. Jättilautat Finlandia ja Silvia ReginaHuhti-kesäkuussa 1981 liikenteen aloittivat uudet risteilyalukset Finlandia ja
- [Ympäri vuoden Helsingistä](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/ympari-vuoden-helsingista/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Tammikuun ensimmäinen päivä vuonna 1970 merkitsi virstanpylvästä: uusi yhteistyö-sopimus muutti Siljavarustamon toiminnan. Emoyhtiöt ottivat laivaston ja miehistön. Siljavarustamo muutti nimensä Oy Silja Line Ab:ksi ja keskittyi markkinoimaan ja hoitamaan liikennettä. Siljavarustamon varsinainen varustamotoiminta päättyi kokonaan vuonna 1973. Laivojen kylkiin maalattiin Silja Line nimi ja uusi hylje-kuvio. Autolautta Floria toimitettiin SHO:lle 1.
- [Uusia laivoja, uusia linjoja](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/uusia-laivoja-uusia-linjoja/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Skandia, Suomen ensimmäinen autolautta1960-luvun sensaatio oli vuonna 1961 valmistunut m/s Skandia, joka oli Suomen ensimmäinen erikoisvalmisteinen autolautta. Skandia liikennöi Turusta Norrtäljeen. Skandia liikennöi kesäaikaan päivittäin ja syksyllä kolme kertaa viikossa. Sisaralus Nordia aloitti seuraavana vuonna. Molemmat laivat oli rakennettu Wärtsilän telakalla Helsingissä. Niissä oli elokuvateatteri, kampaamo, sauna ja lapsille leikkihuone. Lisäksi
- [Siljavarustamo perustetaan](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/siljavarustamo-perustetaan/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Oy Siljavarustamo - Ab SiljarederietTytäryhtiö Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet perustettiin 20. toukokuuta 1957 Stockholms Rederi AB Svean, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren yhteisvoimin. Kukin varustamo omisti Siljasta kolmasosan. Uuden varustamon tehtävä oli yksinkertainen: huolehtia automatkustajista ja lastista järkevään hintaan. Mutta Siljavarustamon ensimmäiset alukset eivät olleet parhaimpia. Turku -
- [Matkustajaliikenne käynnistyy sotien jälkeen](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/matkustaliikenne-kaynnistyy-sotien-jalkeen/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaivaliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi uudelleen vuonna 1945. Vuosi 1946 voidaan kirjata ensimmäiseksi sodan jälkeiseksi normaaliksi liikennevuodeksi. Viikkovuorot olivat taas nousseet kuuteen ja pian vuorot oli jokapäiväisiä. Muutaman vuoden liikennettä hoidettiin vielä vanhalla ja jo kuluneella kalustolla. Olympialaiset1950-luvun alku oli uusien alusten aikaa. Vuonna 1952 oli Helsinki olympialaisten isäntäkaupunkina. SHO,
- [Yhteisliikennevarustamoiden aika alkaa](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/yhteisliikennevarustamoiden-aika-alkaa/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Sota koetteli kovin suomalaisvarustamoja. Niin Bore kuin SHO olivat menettäneet aluksiaan sodan aikana. Kun liikenteen käynnistämistä suunniteltiin vuonna 1918, oli ensiksi ratkaistava tonnisto-ongelmat. Tämä johti neuvotteluihin kokeneen ruotsalaisvarustamon Stockholms Rederiaktiebolag Svean kanssa. Toukokuun 28. päivänä 1918 allekirjoitettiin liikennesopimus Boren, SHO:n ja Svean välillä. Se koski Turun ja Tukholman välistä linjaa, jota
- [Matkustaminen vuosisatojen vaihteessa](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/matkustaminen-vuosisatojen-vaihteessa/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Suomi on kuin saari länteen mentäessä. Varhaisina aikoina oli merenkulku lähes ainoa tapa pitää yhteyttä läntisiin naapureihin. mutta yhteydet olivat epäsäännöllisiä ja liikenne oli mahdollista vain kesäaikaan. Höyryvoiman hyväksikäyttö merenkulussa sai suuren muutoksen aikaan. Sen ansiosta tuli säännöllinen meriliikenne mahdolliseksi myös Suomen ja Ruotsin välillä. Siirtolaisuus 1870 - 19301870 - luvulla
- [Ångfartygs Aktiebolaget Bore - Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/angfartygs-aktiebolaget-bore-hoyrylaiva-osakeyhtio-bore/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Ångfartygs Aktiebolaget Bore eli Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore perustettiin 22. toukokuuta 1897 ja 27. tammikuuta 1898 yhtiön ensimmäinen matkustajahöyrylaiva Bore, myöhemmin Bore I, kiinnittyi laituriin Turussa. Samanaikaisesti kilpailu Suomen talvisatamasta koveni Turun ja Hangon välillä. Boren laivat liikennöivät pääasiassa Turusta, mutta niitä tapasi usein myös Helsingissä. Vuonna 1904 aloitettiin yhteistyö Suomen Höyrylaiva
- [Stockholms Rederi AB Svea](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/stockholms-rederi-ab-svea/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Vuonna 1871 perustettiin Rederi AB Svea, joka oli vanhin niistä kolmesta yhtiöstä, jotka myöhemmin perustivat Yhteisliikennevarustamot ja tämän päivän Silja Linen. Ennen vuosisadan vaihdetta yritykseen liitettiin ostojen kautta pieniä höyrylaiva-yhtiöitä, jotka liikennöivät mm. Ruotsin rannikolla ja Itämerellä. Vuonna 1907 yritys osti Stockholms Ångfartygs AB:n. Myyjän toiveena oli, että Stockholm -nimi säilyisi,
- [Historia](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/) - Matkustajaliikenteen vaiheita Silja Linen aikamatka Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöstä Tallink Siljaksi Olipa kerran hylje… Un homme et une femme Korsteenimerkit Pienet logot Siljan laivoissa Yhtiöliput Kuvat: Silja Linen arkistosta Silja Linen Historia, Siljavarustamo - Siljarederiet
- [Silja Linen reitit](https://laivat.valkeatlaivat.net/reitit/silja-linen-reitit/) - 1970 - 2023 Helsinki - Tukholma/Skeppsbron● 1970 - 1976● Etäisyys: n. 244 mpk (450 km)● Matkan kesto: n. 19 - 20 tuntia. Reitillä kulkeneet alukset:s/s Birger Jarl, s/s Bore III, s/s Bore, s/s Svea Jarl, m/s Ilmatar Turku - (Maarianhamina) - Tukholma/Skeppsbron● 1970 - 1976● Etäisyys: n. 157 mpk (291 km)● Matkan kesto: n. 13
- [Siljavarustamon reitit](https://laivat.valkeatlaivat.net/reitit/siljavarustamon-reitit/) - 1957 - 1969 Turku - (Maarianhamina) - Tukholma/Skeppsbron● 1957 - 1959● Etäisyys: n. 157 mpk (291 km)● Matkan kesto: n. 13 - 14 tuntia Reitillä kulkeneet alukset:s/s Silja (I), m/s Sunnanhav Helsinki - Tukholma/Hammarbyhamnen● 1957 - 1964● Etäisyys: n. 244 mpk (450 km) Reitillä kulkeneet alukset:s/s Warjo Helsinki - Tukholma/Skeppsbron● 1957 - 1969 ● Etäisyys:
- [Yhtiöliput](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/yhtioliput-2/) - Stockholms Rederi AB Svea Finska Ångfartygs Aktiebolaget -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore Oy Siljavarustamo -Ab Siljarederiet Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy Johnson Line AB Oy Silja Line Ab / Silja Oy Ab /Silja Line EffJohn Oy Ab AS Tallink Grupp Silja Line AS Tallink Grupp Tallink Silja Oy / Tallink Silja AB
- [Korsteenimerkit](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/korsteenimerkit-2/) - Finska Ångfartygs Aktiebolaget -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö Stockholms Rederi AB Svea Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore Oy Siljavarustamo -Ab Siljarederiet Johnson Line AB Oy Silja Line Ab / Silja Oy Ab /Silja Line Oy Silja Line Ab / Silja Oy Ab /Silja Line Sally Line Oy Wasa Line Oy Ab Euroway AB AS Tallink Grupp Silja Line /
- [Pienet logot Siljan laivoissa](https://laivat.valkeatlaivat.net/historia/pienet-logot-siljan-laivoissa/) - Vaakuna Siljavarustamon autolauttojen keulassa Vaakunassa, joka sijaitsi laivojen keulavisiirissä, yhdistyivät Turun, Tukholman ja Helsingin kaupunkien vaakunat. Fenniasta vaakuna poistettiin vasta vuonna 1984, kun alus myyttiin Oy Jakob Lines Ab:lle. Laivat joiden keulavisiirissä vaakuna oli:m/s Skandia (1), m/s Nordia, m/s Holmia (1), m/s Fennia, m/s Botnia, m/s Floria (2), m/s Holmia (2) ja m/s Silvia Siljan
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2024](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2024/)
- [Uumaja, Holmsund](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/uumaja-holmsund/) - Kuva: Jani Nousiainen / Matkustajalaivat.com Oy Vaasa-Uumaja Ab, Oy Vasa-Umeå Ab siirtyi 1960-luvun loppupuolella Uumajan sisäsatamasta Holmsundin satamaan. Silja Linen liikenne Uumajasta alkoi, kun Wasa Line yhdistyi Silja Lineen 1993. Liikenne Uumajasta päättyi joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2000. Uumajassa Silja Linen satamaterminaali sijaitsi Holmsundissa noin 18 kilometrin päässä Uumajan keskustasta. Uumajan keskustan ja satamaterminaalin välillä
- [Vaasa, Vaskiluoto](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/vaasa-vaskiluoto/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Silja Linen liikenne Vaasasta alkoi, kun Wasa Line yhdistettiin Silja Lineen 1993. Silja Line liikennöi Vaasasta Sundsvalliin sekä Uumajaan. Silja Line lopetti liikenteensä Vaasasta kesällä 1999, kun verovapaa myynti päättyi Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä. Liikennettä jatkoi vuoden 2000 loppuun asti Silja Linen tytäryhtiö Vaasanlaivat Oy. Matkustajamäärät putosivat rajusti
- [Helsinki, Katajanokan terminaali](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-katajanokan-terminaali/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Finnlinesin GTS Finnjetin tultua 1977 Saksan liikenteeseen, tuli aluksen koon huomioon ottaen välttämättömäksi suunnitella uusi matkustajaterminaali Eteläsatamaan. Sopivimmaksi paikaksi osoittautui Katajanokan kärki, jossa vuonna 1937 valmistunut arkkitehti Taucherin suunnittelema varastorakennus muutettiin matkustajaterminaali-rakennukseksi. Terminaaliin kuului yksi lautta-paikka matkustajasiltoineen. Muutostyö valmistui vuonna 1977. Kolmikerroksisen rakennuksen pinta-ala on 8 900 m² Terminaalin
- [Helsinki, Kanavaterminaali K5](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-kanavaterminaali/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Katajanokanlaiturin makasiinit uusittiin 1950-luvulla. Matalien 1900-luvun alussa rakennettujen tiilimakasiinien tilalle nousivat uudet makasiinit, joiden julkisivut olivat niin ikään puhtaaksimuuratusta tiilestä. Arkkitehti Cedercreutz & Railo suunnitteli 1957 Kanavaterminaalin K5 ja sen vieressä sijaitsevan varastorakennuksen K6. Kanavaterminaali oli alkuaan kylmä varasto. Siihen on myöhemmin tehty lukuisia muutoksia (matkustajaterminaali, postin tilat ym.).
- [Helsinki](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Helsingin satama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Helsingistä on laivayhteydet Tukholmaan, Tallinnaan ja Travemündeen. Ruotsinlaivat lähtevät Olympiaterminaalista ja Katajanokan terminaalista, kun taas Viroon matkustetaan Länsiterminaalin, Vuosaaren sataman ja Katajanokan terminaalin kautta. Vuosaaresta pääsee laivalla Saksaan ja Viroon (Muuga). Kesäaikaan kansainväliset risteilyalukset vierailevat lähes 300 kertaa ja tuovat Helsinkiin yli 500 000 matkailijaa.Vuonna 2019
- [Norrtälje](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/norrtalje/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Vuonna 1960 Siljavarustamon s/s Silja ja s/s Regin avasivat uuden reitin Norrtäljestä Turkuun. Alukset liikennöivät ainoastaan kesäkauden. Vuonna 1961 Siljavarustamon uusi autolautta m/s Skandia aloitti ympärivuotisen liikenteen Norrtäljestä. Seuraavana vuonna m/s Skandia sai parikseen sisaralus m/s Nordian. Vuonna 1970 valmistui satamaan toinen autolautoille suunniteltu laituri, joka pystyi vastaan ottamaan
- [Tallinkin satamat](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tallinkin-kaytossa-olevat-satamat/) - Helsinki, Länsiterminaali T2Tyynenmerenkatu 14, 00220 HELSINKI Tallinnaan:m/s Megastar, m/s MyStar & Victoria I Maarianhamina, LänsisatamaVästra Hamnen, 22100 MARIEHAMN Tukholmaan ja Tallinnaan:m/s Baltic Queen Tallinna, D-terminaaliUus-Sadama 24, 10151 TALLINN Helsinkiin:m/s Megastar, m/s MyStar & Victoria IMaarianhaminaan ja Tukholmaan:m/s Baltic Queen PaldiskiLõunasadama tee 11, 76806 PALDISKI Kapellskäriin: m/s Sailorm/s Regal Star Tukholma, VärtaterminalenHamnpirsvägen 10, 11574 STOCKHOLM Maarianhaminaan ja
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2023](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2023/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2022](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2022/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2021](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2021/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2020](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2020/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2019](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2019/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2018](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2018/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2017](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2017/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2016](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2016/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2015](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2015/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2014](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2014/)
- [https://laivat.valkeatlaivat.net/merella/#2013](https://laivat.valkeatlaivat.net/https-laivat-valkeatlaivat-net-merella-2013/)
- [Riika, Pasažieru osta](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/riika-pasazieru-osta/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat 1980 -luvulla valmistui, Väinäjoen suulle (Daugava), Riian matkustajaterminaali. Silja Line on tehnyt vuosien varrella muutamia erikoisristeilyitä mm. joulu- ja kanta-asiakasristeilyjä Riikaan. Vuosina 2002 - 2004 m/s Silja Opera risteili säännöllisesti Helsingistä Riikaan. Latvian liityttyä Euroopan Unioniin Silja Operan Riian risteilyt loppuivat tax free -myynnin päättymisen vuoksi. Matkustajaterminaalissa on kioski,
- [Blogissa julkaistut historiasarjat](https://laivat.valkeatlaivat.net/blogi-historiasarjat/) - Silja Serenade Special » 100 vuotta Helsingistä Tukholmaan Siljan Turun laivat » SeaWind Line Turun Silja-terminaali 50 vuotta Helsingin Olympiaterminaali 70 vuotta Sally Line Special » Merellä @ www.valkeatlaivat.net
- [Muuga](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/muuga/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Vuonna 1986 käyttöön otettu Muugan satama on Viron suurin ja syvin satama. Pinta-alaa satamalla on 409,4 hehtaaria ja laituripaikkoja 28. Muugan satamaan on keskittynyt pääasiassa rahtiliikenne. Silja Linen Finnjet liikennöi vuosina 1997-1998 Helsingin ja Muugan välillä. Kesällä 1998 Finnjet poikkesi tiistaisin Muugassa matkallaan Travemündestä Helsinkiin. Silja Linella oli käytössään
- [Helsinki, Vuosaari](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/helsinki-vuosaari/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Vuosaaren satamaa aloitettiin rakentamaan vuonna 2003 ja se otettiin käyttöön marraskuussa 2008. Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljettiin, ja niiden toiminnot siirrettiin Vuosaareen uudelle huippumodernille satama-alueelle. Sataman hallinnoiman alueen koko on noin 240 hehtaaria ja siihen kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita, kuten 150-hehtaarinen logistiikka-alue sekä satamakoneiden
- [Vuokratut alukset Silja Linen liikenteessä](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/vuokratut-alukset-silja-linen-liikenteessa/) - [table id=60 /] SeaWind Linen / Tallink Silja Cargon Turun liikenteesssä vuosina 1990 - 2013 liikennöineet aikarahdatut lukset / kesälaivat löytyvät kuvien kera blogin puolelta: SeaWind Line / Tallink Silja Cargo - Aikarahdatut alukset / Kesälaivat 1990 - 2013
- [Silja Linen käytössä olleet satamat](https://laivat.valkeatlaivat.net/silja-linen-kaytossa-olleet-satamat/) - Helsinki● Makasiiniterminaali (M4)● Kanavaterminaali (K5)● Katajanokan terminaali (K6) Parainen, Lillmälö Naantali Uusikaupunki Vaasa, Vaskiluoto Pietarsaari Kokkola, Ykspihlaja Tukholma● Skeppsbron● Hammarbyhamnen Norrtälje Gräddö Kapellskär Härnösand Sundsvall Uumaja, Holmsund Skellefteå, Skelleftehamn Visby Malmö Göteborg, Amerikaskjulet Ystad Tallinna● A-terminaali● B-terminaali● D-terminaali Muuga Leningrad Pietari, Morskoy Voksal Riika Travemünde, Skandinavienkai Lyypekki, Malmö-terminal Rostock Kööpenhamina, Tolboden Frederikshavn Langesund, Kongshavn Silja
- [m/s Sally Star nimellä "Wasa Express"](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/sally-star/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=85 /] Liikennöi Silja Linen Vaasa - Uumaja -reitillä ajalla 12.5. - 14.9.1997. Omistaja: Finland Levantlinjen Ab Aika Siljan liikenteessä: 12.5.1997 - 14.9.1997 Ei julkaisuja blogin puolella
- [404](https://laivat.valkeatlaivat.net/404-2/) - Sivua ei löydy / Sidan kan inte hittas / The page cannot be found Avaa #valkeatlaivat pääsivu ja valitse sitten linkki, missä haluamasi tiedot sijaitsevat. Öppna startsidan för #valkeatlaivat och sök efter länkar till den information du vill ha. Go to the #valkeatlaivat and look for links to the information you want.
- [#kokokesäsiljalla](https://laivat.valkeatlaivat.net/kokokesasiljalla/) - Risteilykesän 2021 starttiSilja Serenadella 4.6.2021 Menu Nordicia testaamassaSilja Serenadella 7.6.-8.6.2021 Parasta hauskaaSilja Serenadella 12.6.-13.6.2021 Hiiohoi! Hauskuuksia horisontissa -Risteily Silja Serenadella 16.6.-17.6.2021 Yhteistä aikaaSilja Serenadella 19.6.-20.6.2021 Juhannusristeily MaarianhaminaanSilja Serenadella 24.6.-26.6.2021 Silja SerenadellaMaarianhaminassa 28.6.-30.6.2021 Päivä Maarianhaminassa -risteilySilja Serenadella 16.7.-18.7.2021 23 tunnin risteilyBaltic Princessillä 25.7.-26.7.2021 Laivahostel s/s Bore Galaxylla Maarianhaminaan ja Silja Serenadella Helsinkiin 27.7.-28.7.2021 Risteilykesän odotetuin comeback
- [Ystad](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/ystad/) - Kuva: Kari Hagner Koronapandemian vuoksi Silja Symphony jatkoi Ruotsin sisäisiä risteilyitä kesällä 2021. Heinä-elokuussa Silja Symphonylla on ohjelmassa kolme risteilyä Tukholma - Maarianhamina - Ystad - Visby- Maarianhamina - Tukholma -reitillä.Ystadin satamasta liikennöivät säännöllisesti Bornholms Linjen Rönneen, Unity Line Świnoujścieen, Polferries Świnoujścieen ja FRS Sassnitziin. Osoite:Bornholmsgatan 6,27139 YSTAD Pikalinkit:● Laivasto● Satamat Lisätietoja:● Ystad Hamn
- [Merellä-blogi 8 vuotta](https://laivat.valkeatlaivat.net/blogi/) - Kolme luetuinta postausta kautta aikojen Matka uudistuneella m/s Silja Serenadella Tukholmaan 15.2.2014 Tällainen on uusi Tallinkin m/s Megastar - lehdistötilaisuus Tallinnassa 27.1.2017 Uudistuneen m/s Silja Europan "neitsytristeilyllä" 12.12. - 13.12.2016 Luetuimmat postaukset vuosilta 2019 - 2021 2019Europa vaihtaa väriä - m/s Silja Europa 2020Kesän ensimmäinen risteilyHelsingistä Riikaan 26.6. - 28.6.2020 2021Silja Serenade Legolaiva Julkaistut historiasarjat
- [Härnösand](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/harnosand/) - Kuva: Swedish Mountain Film Koronapandemian vuoksi Silja Symphony risteili syksyllä 2020 Tukholmasta Maarianhaminan kautta Härnösandiin. Risteilyjä tehtiin myös elokuussa 2021.Höga Kusten -risteilyllä Härnösandista lähdettäessä laiva ajoi neljän tunnin ajan rannikkoa pitkin mm. Högakustenbronin, Högabondenin ja Mjältönin kautta avomerelle. Höga Kusten -risteilyjä Tukholmasta teki aiemmin Birka Cruises vuodesta 2016 lähtien. Koronapandemian vuoksi Birka Cruisesin toiminta lopetettiin
- [m/s Marina](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/marina/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustajalaiva [table id=64 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Gräddö - Maarianhamina -reitillä ajalla 15.5. - 31.8.1964 ja 27.5. - 1.9.1965 sekä Turku - Maarianhamina - Norrtälje -reitillä ajalla 1.9. - 12.10.1964. Omistaja: Expresslinjen AB Aika Siljan liikenteessä: 15.5. - 12.10.196427.5. - 1.9.1965
- [m/s Botnia Express](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/botnia-express/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=65 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Parainen - Långnäs -Kapellskär -reitillä ajalla 11.10. - 19.10.1967. Omistaja: Oy Vaasa - Umeå Ab Aika Siljan liikenteessä: 11.10. - 19.10.1967
- [m/s Bore V](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/bore-v/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=66 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - Norrtälje -reitillä ajalla 9.7. - 4.8.1969. Omistaja: Höyrylaiva Oy Bore - Ångfartygs Ab Bore Aika Siljan liikenteessä: 9.7. - 4.8.1969
- [m/s Viking I nimellä "Silja"](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/viking1/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=67 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - (Långnäs -) Tukholma -reitillä ajalla 16.10. - 23.12.1969. Vaurioitui myrskyssä matkalla Turkuun 1.11.1969. Korjattiin Finnbodan telakalla Tukholmassa, palasi liikenteeseen 12.11.1969. Omistaja: Thoresen Car Ferries A/S Aika Siljan liikenteessä: 16.10. - 23.12.1969
- [m/s Nordek](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/nordek/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=68 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - Norrtälje -reitillä ajalla 21.4. - 3.5.1970. Omistaja: Varustamoyhtiö Jaakon-Linja Oy Aika Siljan liikenteessä: 21.4. - 3.5.1970
- [m/s Donautal](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/donautal/) - Kuvituskuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=69 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - Norrtälje -reitillä ajalla 28.5. - 21.12.1970. Omistaja: Partenreederei M.S. "Donautal" Aika Siljan liikenteessä: 28.5. - 21.12.1970
- [m/s Bonanza](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/bonanza/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=70 /] Liikennöi Silja Linen Norrtälje - Maarianhamina -reitillä ajalla 13.5. - 15.10.1972. Omistaja: Fred. Olsen & Co. Aika Siljan liikenteessä: 13.5. - 15.10.1972
- [m/s Achilleus](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/achilleus/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=71 /] Liikennöi Höyrylaiva Oy Boren / Silja Linen Ahvenanmaan -risteilyjä (Ålandskryssen) Tukholmasta ajalla 18.5. - 19.9.1972 sekä 19.5. - 19.9.1973. Omistaja: Potamianos Ionian Lines Co. Ltd. Aika Siljan liikenteessä: 18.5. - 19.9.1972 19.5. - 19.9.1973
- [m/s Drottningen](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/drottningen/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Matkustaja-auto/junalautta [table id=76 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Maarianhamina - Norrtälje -reitillä ajalla 21.4. - 11.5.1975 ja 25.5. - 4.10.1975 sekä Turku - Tukholma -reitillä ajalla 13.5. - 23.5.1975. Omistaja: Svenska Statens Järnvägar (SJ) Aika Siljan liikenteessä: 21.4. - 4.10.1975
- [m/s Stena Invicta nimellä "Wasa Jubilee"](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/stena-invicta/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=86 /] Liikennöi Silja Linen Vaasa - Uumaja -reitillä ajalla 20.4. - 15.9.1998. Omistaja: Stena Express Ltd. Aika Siljan liikenteessä: 20.4.1998 - 15.9.1998 Ei julkaisuja blogin puolella
- [m/s Landmark](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/landmark/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=74 /] Liikennöi Silja Linen Turku- Långnäs - Norrtälje -reitillä ajalla 12.6. - 15.8.1973. Omistaja: M.S. "Landmark" Schiffahrtsgesellschaft K.G. Aika Siljan liikenteessä: 12.6. - 15.8.1973
- [m/s Grey Master](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/grey-master/) - Kuvituskuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=75 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Norrtälje -reitillä ajalla 22.12.1973 - 30.1.1974. Omistaja: I/S Grey Master (S/A Golden West) Aika Siljan liikenteessä: 22.12.1973 - 30.1.1974
- [m/s Sunnanhav](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/sunnanhav/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Kuivalastilaiva [table id=61 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Turku - Tukholma -linjalla lastilaivana ajalla 10.6. - 10.8.1959. Omistaja: Erik Thun AB Aika Siljan liikenteessä: 10.6. - 10.8.1959
- [m/s Finnfellow](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/finnfellow/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=80 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä ajalla 1.5. - 5.8.1988. Omistaja: Merivienti Oy Aika Siljan liikenteessä: 1.5. - 5.8.1988
- [s/s Bore II](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/bore2/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustajalaiva [table id=63 /] Liikennöi Oy Siljavarustamon Tukholma - Helsinki - Leningrad -reitillä ajalla 1.6. - 12.9.1960, 2.6. - 22.9.1961, 1.6. - 7.9.1962, 31.5. - 30.8.1963 ja 29.5. - 28.8.1964. Omistaja: Höyrylaiva Oy Bore - Ångfartygs Ab Bore Aika Siljan liikenteessä: 1.6. - 12.9.19602.6. - 22.9.19611.6. - 7.9.196231.5. - 30.8.196329.5. -
- [m/s Bore IX](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/bore-ix/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=73 /] Liikennöi Silja Linen Helsinki/Sompasaari - Tukholma/Värtan -reitillä ajalla 27.6. - 15.8.1972 ja Turku - Ahvenanmaa - Norrtälje -reitillä ajalla 24.6. - 13.7.1975. Omistaja: Höyrylaiva Oy Bore -Ångfartygs Ab Bore Aika Siljan liikenteessä: 27.6. - 15.8.197224.6. - 13.7.1975
- [m/s Bore VII](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/m-s-bore-vii/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=72 /] Liikennöi Silja Linen Helsinki/Sompasaari - Tukholma/Värtan -reitillä ajalla 27.6. - 18.7.1972. Omistaja: Höyrylaiva Oy Bore -Ångfartygs Ab Bore Aika Siljan liikenteessä: 27.6. - 18.7.1972
- [m/s Moby Vincent nimellä "Wasa Sun"](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/moby-vincent/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Matkustaja-autolautta [table id=84 /] Liikennöi Silja Linen Vaasa - Uumaja -reitillä ajalla 1.6. - 30.9.1993. Omistaja: Nav. Ar. Ma. Lines Aika Siljan liikenteessä: 1.6.1993 - 30.9.1993
- [m/s Granö](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/grano/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=78 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä ajalla 3.6. - 20.9.1984. Omistaja: Mariehamns Rederiaktiebolaget Aika Siljan liikenteessä: 3.6. - 20.9.1984
- [m/s Gunilla](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/gunilla/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=79 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä ajalla 27.5. - 15.9.1985 sekä SeaWind Linen Turku - Tukholma -reitillä ajalla 1.1. - 31.5.1990. Omistaja: Ångfartygs Ab Alfa Aika Siljan liikenteessä: 27.5. - 15.9.1985 Aika SeaWind Linen liikenteessä: 1.1. - 31.5.1990
- [m/s Arona](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/arona/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Ro-ro-lastilautta [table id=77 /] Liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä ajalla 30.5. - 27.8.1984 ja Helsinki - Tukholma -reitillä ajalla 14.1. - 28.1.1985. Omistaja: Rederi Ab Asta Aika Siljan liikenteessä: 30.5. - 27.8.198414.1. - 28.1.1985
- [Parainen, Lillmälö](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/parainen-lillmalo/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Nopeus oli tärkeintä: 1960-luvun ajattelutavan mukaan matkustajat siirrettiin lähes asumattomille seuduille laivojen luo. Samalla logiikalla syntyi Paraisten Lillmälön satama. 1960 luvun alussa Viking Line aloitti liikennöinnin Paraisten Lillmälöstä Kapellskäriin. Viking Linen liikenne Paraisilta päättyi syyskuussa 1967, kun varustamo siirtyi liikennöimään Naantalista. Samaan aikaan kun Viking Line siirtyi Naantaliin Siljavarustamon m/s Holmia
- [Travemünde, Skandinavienkai](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/travemunde-skandinavienkai/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Travemündessä, Trave-joen varrella, sijaitseva Skandinavienkai on yksi Lyypekin satama-alueen viidestä terminaalista. Finnjet -liikenteen siirryttyä Silja Linelle 1987, alkoi myös Silja Linen vuoteen 1997 asti kestänyt liikennöinti Travemündeen. Silja Line Eurowayn alukset liikennöivät Kööpenhaminasta Malmön ja Travemünden kautta Lyypekkiin vuosina 1993 - 1994. Vuonna 2005 aloitettiin satama-alueen laajentaminen 29 hehtaarilla. Pinta-alaa alueella
- [Skellefteå, Skelleftehamn](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/skelleftea-skelleftehamn/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Pietarsaaren liikenne Skellefteåån alkoi vuonna 1969 jolloin perustettiin Jakob Lines Ab - Jaakon linja Oy. Vaasanlaivat osti Jakob Linesin osake-enemmistön vuonna 1989. Vuodesta 1993 liikennettä hoidettiin Silja Linen tunnuksin kesäkausina vuoteen 1998 asti m/s Fennialla. Skellefteåssa Silja Linen satama sijaitsi 17 kilometrin päässä keskustasta. Keskustasta lähti satamaan bussikuljetus 45
- [Malmö, Euroway-terminaali](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/malmo-euroway-terminaali/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Euroway (Sea-Link Shipping AB) aloitti liikennöimisen Malmösta Travemündeen toukokuussa 1992. Syksyllä 1992 liikennettä jatkettiin vielä Travemündestä Lyypekkiin.Keväällä 1993 Eurowayn liikenne siirtyi Silja Linen operoitavaksi ja Silja Line Euroway liikennöi Kööpenhaminasta Malmön ja Travemünden kautta Lyypekkiin vuosina 1993 - 1994. Satamasta liikennöi nykyään mm. Finnlines Travemündeen. Osoite:Hans Michelsensgatan 6, 20121 MALMÖ Pikalinkit:●
- [Sundsvall](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/sundsvall/) - Kuva: Valkeat Laivat arkistosta Oy Vaasa-Uumaja Ab, Oy Vasa-Umeå Ab aloitti liikennöimisen Vaasan ja Sundsvallin välillä vuonna 1967. Silja Linen liikenne Sundsvallista alkoi, kun Wasa Line yhdistyi Silja Lineen 1993. Liikennöiminen Sundsvalliin lopetettiin vuoden 1996 alussa. Sundsvallissa Silja Linen satamaterminaali sijaitsi kaupungin keskustassa. Terminaalin läheisyydessä sijaitsivat huoltoasema, pysäköintialueet sekä elintarvikkeita myyvä Hamsterkiosk. Sundsvallin matkustajaterminaali ja
- [Naantali](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/naantali/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Naantalin satama sijaitsee erinomaisessa paikassa Suomenniemen kärjessä. Jäät eivät kovimpinakaan talvina muodosta ongelmia, vaan väylä on avoin ympäri vuoden. Saariston suojaisuuden ansiosta ahtojäistä ei ole haittaa, joten väylä on pienellekin tonnistolle kulkukelpoinen. Satamaan on myös hyvät maantie- ja rautatieyhteydet Satamassa alkoi uusi aika joulukuussa 1965, kun Siljavarustamon m/s Holmia -alus aloitti
- [Langesund, Kongshavn](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/langesund-kongshavn/) - uva: Jani Nousiainen / Matkustajalaivat.com Silja Line SeaCatin SeaCat Danmark liikennöi vuonna 2000 Langesundin Kongshavnista Göteborgiin. Terminaalista löytyi kylmä- ja kuumajuoma-automaatit. Satamassa oli yksi lauttapaikka, joka oli 180 metriä pitkä ja 8 metriä syvä. Terminaalia käytti viimeksi Kystlink liikennöidessään Hirtshalsiin ja Strömstadiin. Kystlinkin liikenne päättyi taloudellisten vaikeuksien vuoksi lokakuussa 2008. Nykyään Langesundista liikennöi Fjord Line Hirtshalsiin. Osoite:Kongshavn
- [Frederikshavn](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/frederikshavn/) - Kuva: Matias Panelius Silja Line SeaCatin SeaCat Danmark liikennöi vuonna 2000 Frederikshavnista Göteborgiin. Silja Line SeaCat käytti terminaalinaan DFDS:n entistä terminaalia. Terminaalissa oli myös pieni olut- ja viinimyymälä, The Grape Shop. Terminaali on nykyään käyttämättömänä. Frederikshavninsta liikennöivät nykyään DFDS Osloon ja Stena Line Göteborgiin sekä Færgeselskabet Læsø K/S. Osoite:Sydhavnsvej, 9900 FREDERIKSHAVN Pikalinkit:● Laivasto● Satamat Lisätietoja:●
- [Kööpenhamina, Toldboden](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/koopenhamina-toldboden/) - Kuva: Jani Nousiainen / Matkustajalaivat.com Euroway (Sea-Link Shipping AB) aloitti liikennöimisen Malmöstä Travemündeen toukokuussa 1992. Syksyllä 1992 liikennettä jatkettiin vielä Travemündestä Lyypekkiin.Keväällä 1993 Eurowayn liikenne siirtyi Silja Linen operoitavaksi ja Silja Line Euroway liikennöi Kööpenhaminasta Malmön ja Travemünden kautta Lyypekkiin syyskuusta 1993 maaliskuuhun 1994. Kööpenhaminassa laivat käyttivät Toldbodenin laituria, jota nykyään käyttävät monet satamassa vierailevat
- [Göteborg, Amerikaskjulet](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/goteborg/) - Kuva: Kuva: Göteborgs Hamn AB Silja Line SeaCatin SeaCat Danmark liikennöi vuonna 2000 Göteborgista Tanskaan ja Norjaan. SeaCat käytti Amerikaskjulet-terminaalia. Amerikaskjulet valmistui vuonna 1912 ja se oli Göteborgin ensimmäinen kokonaan betonista rakennettu rakennus. Svenska Amerika Linien liikennöi terminaalista Amerikkaan 1950-luvun lopulle saakka. Rakennus oli pitkään toimistokäytössä ja vuodesta 2018 se on toiminut Göteborgin risteilyterminaalina. Osoite:Amerikaskjulet,
- [Gräddö](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/graddo/) - Kuva: Jani Nousiainen / Matkustajalaivat.com AB Expresslinjenin, Oy Siljavarustamolle vuokraama, m/s Marina liikennöi vuosina 1964 ja 1965 Gräddöstä Maarianhaminaan. Expresslinjenin liikenne Gräddöstä ei ollut kannattavaa, jonka vuoksi lähtösatama siirrettiin kesäkauden 1965 jälkeen Tukholmaan. Nykyään vanhan lauttalaiturin luona toimii Gräddön vierasvenesatama. Osoite:Gräddö hamn, 76015 GRÄDDÖ Pikalinkit:● Laivasto● Satamat Lisätietoja:● Gräddö Gästhamn
- [Tukholma, Hammarbyhamnen](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tukholma-hammarbyhamnen/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Siljavarustamon rahtilaivat s/s Warjo ja m/s Floria liikennöivät Tukholmassa Hammarbyhamnenin satamaan 1960-luvulla. Siljavarustamon liikenne Tukholmassa keskittyi myöhemmin Värtanin satamaan. Osoite:Hammarby Kaj, 12030 STOCKHOLM Pikalinkit:● Laivasto● Satamat Lisätietoja:● Stockholms Hamn
- [Tukholma, Frihamnen](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tukholma-frihamnen/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Frihamnenin satama Tukholmassa otettiin käyttöön keskeneräisenä vuonna 1919, ja sen rakennustöitä jatkettiin aina 1970-luvulle saakka, jolloin konttisatama oli valmis.Vuonna 1986 avattiin Balticterminal Neuvostoliittoon suuntautuvalle liikenteelle, mikä oli alkanut Värtahamnenista jo vuonna 1984. Frihamnsterminal / Magasin 2Matkustaliikenteen käytössä oleva Frihamnsterminal on rakennettu vanhaan makasiiniin ja se avattiin vuonna 1990 nimellä
- [Tukholma, Skeppsbron](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tukholma-skeppsbron/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Skeppsbron Vanhassakaupungissa on Tukholman vanhin satama. Jo keskiajalla saaristolaiset tulivat tänne myymään tuotteitaan, ja myöhemmin suuremmat sumppuveneet toivat tänne matkustajia jopa Turusta saakka. 1800-luvulta lähtien Yhteisliikennevarustamoiden matkustajalaivat liikennöivät Turusta ja Helsingistä Tukholman Vanhankaupungin Skeppsbroniin. Varsinaisten auto- ja matkustajalauttojen tulo Tukholman ja Suomen väliseen liikenteeseen pakotti Siljan muuttamaan satamansa Värtaniin
- [Lyypekki, Malmö-Terminal](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/lyypekki-malmo-terminal/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Silja Line Euroway liikennöi Kööpenhaminasta Malmön ja Travemünden kautta Lyypekkiin vuosina 1993 - 1994. Lyypekkiin kuljetettiin ainoastaan matkustajia. Silja Line Euroway liikennöi Lyypekissä Konstinkai-satamaan, jossa sillä oli terminaalina oma autorampilla varustettu terminaaliproomu nimeltään Pontus. Terminaaliproomun vieressä olleessa Konstinkai-terminaalissa on nykyään NTG Multimodal GmbH:n konttori. Osoite:Hafenstraße, 23568 LÜBECK Pikalinkit:● Laivasto●
- [Uusikaupunki](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/uusikaupunki/) - Kuva: Silja Linen arkistosta 1960-luvulla Uuteenkaupunkiin saatiin houkuteltua lannoitetehdas, sekä autotehdas, joilla oli suuri vaikutus kaupungin ja siinä sivussa myös sataman kasvuun. Vuosina 1971 - 1973 Silja Line harjoitti rahtiliikennettä Uudestakaupungista Ruotsiin. Uudet rahtilaivat m/s Holmia ja m/s Silvia kuljettivat kerran viikossa henkilöautoja Norrtäljeen. Osoite:Satamantie 9, 23500 UUSIKAUPUNKI Pikalinkit:● Laivasto● Satamat Lisätietoja:● Uudenkaupungin satama
- [Kokkola, Ykspihlaja](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/kokkola-ykspihlaja/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Ennen rautatien aikakautta Kokkolan satamalla oli merkittävä asema myös henkilöliikenteen välittämisessä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Vapaa-ajan matkailun lisääntyessä 1960-luvun alussa tehtiin yrityksiä Ruotsin-liikenteen käynnistämiseksi. Varustamo Oy Perämeren linja Skellefteåån m/s Bothnialla ei kuitenkaan kannattanut ja varustamon toiminta loppui 1966. M. Rauanheimo Oy aloitti liikenteen uudestaan s/s Coccolitalla, mutta tämäkin linja
- [Pietarsaari](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/pietarsaari/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Liikenne Pietarsaaresta Skellefteåhon ja Uumajaan alkoi vuonna 1969 jolloin perustettiin Jakob Lines Ab - Jaakon Linja Oy. Vaasanlaivat osti Jakob Linesin osake-enemmistön vuonna 1989. Vuodesta 1993 liikennettä hoidettiin Silja Linen tunnuksin kesäkausina vuoteen 1999 asti. Matkustajalaituri on sataman vanhin laituri, se tunnetaan myös nimellä Vanha laituri. Kulkusyvyys on 6,4
- [Leningrad](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/leningrad/) - Kuvituskuva: Silja Linen arkistosta Siljavarustamon Bore II risteili kesäisin, vuosina 1960 - 1964, Tukholmasta Helsingin kautta Leningradiin. Siljavarustamon osaomistaja Stockholms Rederiaktiebolaget Svea asetti kesällä 1961 Reginin liikenteeseen linjalle Tukholma - Leningrad. Reginin asettaminen kilpailijaksi samalle reitille haittasi Bore II:n liikennettä. Bore II:n liikenne lakkautettiin kannattamattomana 1964. Silja Cruisesin Ilmatar risteili kesällä 1978 ja 1979 Helsingistä
- [Pietari, Morskoy Voksal](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/pietari-morskoy-voksal/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Syksyllä 2002 m/s Silja Operan piti aloittaa risteilyt Helsingistä Pietariin, mutta Venäjän viranomaisten määräämän viisumipakon vuoksi risteilyt peruttiin. m/s Silja Opera pääsi aloittamaan elokuussa 2003 Pietarin risteilyt Helsingistä. Pietariin risteiltiin aina vuoden 2005 loppuun saakka.Silja Opera kolaroi syyskuussa 2003 Morskoyn kanavassa kolmen rahtialuksen kanssa ja marraskuussa jäänmurtajan kanssa. Tämän
- [Tukholma](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tukholma/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Tukholma on yksi Itämeren vilkkaimmista matkustajasatamista. Vuonna 2010 Tukholman satamien kautta kulki 31 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa matkustajaliikenteestä tapahtuu matkustaja-autolautoilla, mutta kansainvälisten risteilymatkustajien määrä kasvaa kokoajan. Matkustajaliikenne on tärkeää Tukholmalle ja sen lähialueille, sillä laivamatkustajat käyttivät palveluita ja tekivät ostoksia vuonna 2010 yli viidellä miljoonalla kruunulla. Risteilyturismi työllistää vuodessa n. 4000
- [Tallinna, Reisiterminal B](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tallinna-reisiterminal-b/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Viron itsenäistymisvuonna 1991 aloitettiin uuden terminaalin suunnittelu ja rakentamaan päästiin jo seuraavana vuonna. Terminaali, jota aloitettiin kutsumaan "Ruotsin terminaaliksi", valmistui vuonna 1993. Terminaalista liikennöi pääasiassa Estline Tukholmaan. Keväällä 2006 SuperSeaCatit siirtyivät käyttämään A- ja B-terminaalia. Lähtöselvitys matkustajille, joilla ei ollut ajoneuvoa mukanaan, tapahtui A-terminaalissa. Tallinnaan saapuessa poistuivat matkustajat B-terminaalin
- [Tallinna, Reisiterminal A](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tallinna-reisiterminal-a/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Tallinna Merekaubasadamassa aloitettiin vuonna 1978 matkustajaterminaalin saneeraus. Jo heinäkuussa 1979 vietettiin uuden matkustajaterminaalin avajaisia. Vuonna 1993 aloitettiin terminaalin uudistaminen ja avajaisia vietettiin seuraavana vuonna. Vuosina 1992 - 1998 Silja Linen alukset, Sally Albatross, Silja Festival ja Wasa Queen liikennöivät Tallinnassa A-terminaalista. Helmikuussa 1995 Silja Line aloitti linjaliikenteen Helsingin ja
- [Tallinna, Reisisadam](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/tallinna-reisisadam/) - Kuva: Silja Linen arkistosta Vuonna 1936, entisen varastorakennuksen perustuksille, rakennettiin moderni matkustajaterminaali. Terminaalissa oli poliisi, tulli, tilava odotushalli, kahvila-ravintola, sanomalehtinurkkaus, lipunmyynti, matkatavarasäilytys sekä vessat miehille ja naisille. Toisen maailmansodan jälkeinen matkustajalaivaliikenne Helsingistä Tallinnaan käynnistyi vuonna 1965. Lähes neljännesvuosisadan pysähdyksissä olleen liikenteen aloittivat FÅA:n höyrylaivat Wellamo ja Silja II sekä Estonian Steamship Companyn m/s Vanemuine. Estonian
- [Rostock, Warnowkai](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/rostock-warnowkai/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Rostockin satama, joka on yksi Saksan suurimmista Itämeren satamista, sijaitsee Warnow-joen suulla. Pinta-alaa alueella on n. 770 hehtaaria. Satama-alueelta löytyy 45 lauttapaikkaa joiden yhteispituus on 11 000 metriä. Satama-alueelta löytyy mm. kauppoja, ravintoloita, huoltoasemia, postikonttori, pankki-automaatteja, pysäköintialueita sekä turistineuvonta. Finnjet liikennöi kesäkausina vuosina 1999 - 2003 Rostockista Helsinkiin. Kesäkausina
- [Sassnitz, Mukran](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/sassnitz-mukran/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Koronaviruspandemian levitessä Europassa Tallink ja Viron Ulkoministeriö lähettivät Tallinkin m/s Romantikan Saksaan 17.3. illalla hakemaan takaisin kotimaihinsa Viron ja Latvian kansalaisia, jotka olivat jääneet jumiin Eurooppaan rajojen sulkeutumisesta johtuen. Romantika liikennöi Riiasta Saksaan Sassnitzin satamaan ja sieltä takaisin Riikaan Latviaan. Matka Riiasta Sassnitziin kesti noin 24 tuntia. Laiva lähti takaisin
- [Saarenmaa, Ninase](https://laivat.valkeatlaivat.net/satamat/saarenmaa-ninase/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Saarenmaan satama sijaitsee, Viron suurimman saaren, Saarenmaan pohjoisrannikolla. Sataman omistaa Tallinna Sadam -yhtiö. Se on harvaan asutulle Ninasenniemelle rakennettu luonnonsatama 40 kilometriä saaren pääkaupungista Kuressaaresta luoteeseen. Satama on otettu käyttöön vuonna 2006. Laivapaikkojen lisäksi satamassa on paikkoja pienveneille Sataman suotuisa maantieteellinen sijainti lähellä tärkeitä laivareittejä tekee siitä täydellisen pysähdyspaikan.
- [Linkit](https://laivat.valkeatlaivat.net/linkit/) - Tallink Silja Oy on osa AS Tallink Gruppia, joka on yksi Itämeren alueen suurimmista matkustaja- ja rahtiliikennevarustamoista. Yhtiö liikennöi laivoja Silja Line -brändin alla Helsingistä ja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Lisäksi Tallink Silja Oy myy välittäjänä AS Tallink Gruppin operoimia laivoja, jotka liikennöivät Tallink-brändin alla mm. reitillä Helsingistä Tallinnaan. Tallinna Tutuksi -sivulta löydät helposti ja nopeasti parhaat linkit ja vinkit Tallinnaan.
- [Lähteet](https://laivat.valkeatlaivat.net/lahteet/) - Kuva: Sami Koski / Valkeat Laivat Kirjat ja lehdet: Bergenek Andreas & Brogren Klas:Passagerare till sjöss. Den svenska färjesjöfartens historia. (2006). Blomgren Riitta, Malmberg Thure & Raudsepp Peter:Laiva saapui Helsinkiin. (1996). Blomgren Riitta, Malmberg Thure & Raudsepp Peter:Laiva saapui Helsinkiin. (2006). Dumell Matts:Meritie Ruotsiin. (2008). Dumell Matts:Sjövägen till Sverige. (2007). Haavikko Paavo:Vuosisadan merikirja. Effoan sata
- [Silja Linen volyymit 1971 -](https://laivat.valkeatlaivat.net/tilastot/silja-linen-volyymit-1971/) - Kuva: Silja Linen arkistosta [table id=11 /] [table id=13 /] [table id=15 /] Volyymit sisältävät Silja Linen, Silja Cruises, SeaWind Linen, Silja Line Eurowayn ja Silja Line SeaCatin liikenteen kaikilla yhtiöiden liikennöimillä reiteillä. Heinäkuusta 2006 lähtien volyymit sisältävät AS Tallink Gruppin liikenteen Suomi - Ruotsi -reiteillä ja uudelleen reititetyillä Silja Linen aluksilla.
- [Siljavarustamon volyymit 1957 - 1970](https://laivat.valkeatlaivat.net/tilastot/siljavarustamon-volyymit/) - Kuva: Silja Linen arkistosta [table id=2 /] [table id=3 /] [table id=4 /] Volyymit sisältävät Siljavarustamon liikenteen kaikilla yhtiön liikennöimillä reiteillä.
- [Yhteisliikennevarustamoiden volyymit 1939 - 1970](https://laivat.valkeatlaivat.net/tilastot/yhteisliikennevarustamoiden-volyymit-1939-1970/) - Kuva: Silja Linen arkistosta [table id=6 /] [table id=7 /] Volyymit sisältävät Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön, Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren ja Stockholms Rederi AB Svea:n liikenteen reiteillä Helsinki - Tukholma ja Turku - Tukholma. Tytäryhtiö Oy Siljavarustamon volyymit löytyvät omasta taulukosta.
- [Kuljetetut volyymit 1939 -](https://laivat.valkeatlaivat.net/tilastot/kuljetetut-volyymit-1939/) - Kuva: Silja Linen arkistosta [table id=8 /] [table id=12 /] [table id=14 /] Volyymit sisältävät Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön, Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren ja Stockholms Rederi AB Svea:n liikenteen reiteillä Helsinki - Tukholma ja Turku - Tukholma (1939 - 1970), Siljavarustamon liikenteen (1957 - 1970), Silja Linen, Silja Cruises, SeaWind Linen, Silja Line Eurowayn ja Silja Line
- [Tilastot](https://laivat.valkeatlaivat.net/tilastot/) - Kuljetetut volyymit 1939 - Yhteisliikennevarustamoiden volyymit 1939 – 1970 Siljavarustamon volyymit 1957 – 1970 Silja Linen volyymit 1971 – Pikkukuvat: Silja Linen arkistosta
- [Silja Linen laivasto](https://laivat.valkeatlaivat.net/laivasto/silja-linen-laivasto/)